17. joulukuuta 2006

Puuterilunta

Valkea joulu tulee sittenkin! Kuuraisessa puutarhassa erottuu puiden, pensaiden ja penkkien muodot. Aika jolloin on hyvä merkitä muistiin, mihin kohtaan toivoo ikivihreitä kasveja.


Kiviallas täyttyi sadevedestä ja nyt se on jäässä:


Angervojen kaunis muoto pääsee hyvin esille:


Puhumattakaan riippahernepensaasta ja pesäkuusista:
Polku johtaa nauhus- ja kuutamopuutarhaan


Koristeet pääsevät hyvin esille:


Takapihaa:


Toiseen suuntaan:

Unkarinsyreenin alustaa:

Kivikkoa:



Kivikko kauempaa:

6. joulukuuta 2006

Varjorikko

Uskomatonta, että näin Itsenäisyyspäivänä voi laajentaa kukkapenkkejä - maa on sulaa ja työstettävissä.

Puutarhakierroksella ihastelin posliinirikon kauniita ruusukkeita. Talvivihreitä perennoja kaipaa nyt kun kaikki muut perennat ovat talvilevossa ja puut, sekä pensaat lehdettömiä.

Saxifraga umbrosa

4. joulukuuta 2006

Kuuraisia kuvia

Yritän aina syksyisin haravoida puiden lehdet käytäviltä kukkapenkkeihin ja siivota muutenkin kaikki paikat. Perennojen varret jätän talventörröttäjiksi tuomaan vaihtelua puutarhan muotoihin.


Syksykuva juuri ennen talvea, Joulukuu 2006

Pensastarha


Ajugamatto


Lehtimuotoja


Ruusutarha (vasemmalla)

15. lokakuuta 2006

Kärsämöitä

Achillea millefoliom
15.10.2006

Vielä näin lokakuullakin näkyy pieni väriläiskä puutarhassa ja se kuuluu kärsämölle. Näitä aurinkoisen ja kuivan paikan kasveja on äärettömän helppo kasvattaa siemenestä ja kaikki puutarhan kärsämötkin onkin omaa siemenkasvatusta.

Kasvatin vuonna 2003 leikkokärsämön nimellä 'Summer Pastels'-siemensekoitusta ja punakärsämön nimellä vuonna 2004 'Summer Berries'-siemensekoitusta. Kummassakin siemenpussissa oli sama tieteellinen nimi, Achillea millefoliom.

Näissä kuvissa esiintyy jompaa kumpaa tai molemmista siemensekoituksista kasvaneita kärsämöitä. Sen kummemmin en merkinnyt kuka oli mistäkin lajitelmasta kasvanut.


30.9.2006

30.9.2006
30.9.2006

30.9.2006

Elokuussa kukkinut kultakärsämökin on itsekasvatettu ja se on nyt pari vuotta koristanut syyspihaa.

Achillea filipendulina
8.8.2006

13. lokakuuta 2006

Hopeatädyke

Hopeatädykettä en saa millään viihtymään, vaikka niin kovin toivoisin sen kotiutuvan.

Pari vuotta sitten ostin sen Blomqvistin taimistolla suuret toiveet kasviin ladattuna ja nyt se on asustellut riippahernepuun alla sinnitellen, vaikka kasvupaikka pitäisi olla kasville sopiva- aurinkoinen ja kuivahko.

Tänä vuonna se intoutui tekemään pari kukkavarttakin, mutta talvi on tulossa..

Veronica spicata spp. incana 

Syysleimu 'Becky Towe'

Phlox paniculata 'Becky Towe', 3.7.2006


Keväisestä Kauppilan tilauksesta tuli puutarhaan ensimmäinen kirjavalehtinen syysleimu. Topakan taimen istutin puutarhan metsäiseen osioon, missä on rakennusten vuoksi suojaa tuulilta ja kovilta pakkasilta.

Harvalla on kokemuksia kirjavista syysleimuista, että nyt ollaan uuden äärellä. Harmittavasti vain kasvustoon alkoi kasvaa vihreälehtisiä varsia, täytyy ne poistaa.

3.7.2006

29.7.2006
Ystävän yllättävän elämäntilanteen vuoksi, joitain hänen kasvejaan asustelee toistaiseksi meillä. Beckyn istutin lainakasvien väliin, jos sattuisi lykästämään ja ystävätär löytäisi kovin jonne rakkaat kasvinsa voisi istuttaa.

7.8.2006

Nyt lokakuulla Becky vihdoin alkoi kukkia. Toivottavasti kukinta-aika on jatkossa aikaisemmin, että kasvi ehtii valmistautua talveen. Kukkien ja lehtien väritys sointuu kauniisti yhteen.

13.10.2006

12. lokakuuta 2006

Valkoinen tähkätädyke


26.8.2006
Valkoisia tähkätädykkeitä olen metsästänyt yhdestä lähitaimistostani - Hantulasta, jossa myynnissä on siemenlisättyjä 'Sightseeing'-siemensekoituksesta, mistä kasvaa vaaleanpunaisia, sinisiä ja valkoisia. Ostosreissut ajoitan kukinta-aikaan, niin saan varmasti valkokukkaisia.

Elokuussa 2004 ostin 3 kpl  kasvatettuja valkoisia tähkätädykkeitä, joista yksi valitettavasti menehtyi 2005. Tämän vuoden elokuussa uusi ostosreissu ja myös valkokukkainen löytyi ja sen istutin omenapuun alle.

Tämä Kuutamopuutarhassa kukkiva on vuoden 2004 ostoksia ja siirsin sen tänne valkoisten kasvien joukkoon tänä kesänä.

28.9.2006
Mukavaa, että näin lokakuussakin tähkätädykkeessä on uusintakukintaa. Tuo valoa ja pirteyttä muuten niin hämäriin syyspäiviin.

Veronica spicata 'Sightseeing' 
12.10.2006

30. syyskuuta 2006

Varjoyrtit

Pachysandra terminalis, 30.9.2006


 Näin syksyisin, kun muut kasvit siirtyvät talvilepoon talvivihreiden lajien merkitys kasvaa. On kivaa katsella vihreyttä kaiken ruskean ja keltaisen keskellä. 

Yksi lempimaanpeittokasveista on ikivihreä varjoyrtti ja se on helppo kasvattaa. Kolmesta pienestä alusta on kasvanut neliön kokoinen alue kuunliljojen, tuijien ja alppiruusujen alle. Kolme taimea ostin muistaakseni Vuorijärven taimistolta vuonna 2003.

Kasvupaikkana toimii entinen komposti, mikä sijaitsee metsän laidassa alppiruusutarhassani. Alkuun peittelin varjoyrtit havunoksilla, mutta kevätahavasta kasvi ei kärsi niin varjoisassa paikassa.


Hosta 'Aureomarginata & Pachysandra terminalis, 2.8.2006

Pachysandra terminalis 'Variegata', 23.4.2006

Kauppilasta keväällä 2004 hankin varjoyrtin kirjavalehtisen muodon ja sen kerrottiin olevan arka. Mukavasti on nyt pari talvea talvehtinut, mutta se on selkeästi hidaskasvuinen ja kasvutavaltaan väljempi. Tässä kuvia tämän kauden varrelta.

2.8.2006
 
8.8.2006


30.9.2006


Kumppanuuskasveja:

Varjoliljat nousevat varjoyrttimatosta, taustalla kotkansiipisaniaisia.

Lilium martagon



Lilium martagon

Kavereina varjoyrteille on iso kivi, timanttituijia, alppiruusuja, kuunliljoja sekä lisähoitona on vuosittainen piimäkastelu :

Thuja occ. 'Smaragd' & Rhododendron 'Haaga'

Rantatädyke


 Elokuun alkupuolella (8.8.2006) sininen rantatädyke aloitti kukintaa Kasvaritarhassa ja se kiinnosti valtavasti kimalaisia.  Ihanaa kun näitä myöhäiskukkijoita on myös muunkin värisiä kuin keltaisia.


Nyt syyskuun viimeisenä päivänä rantatädyke ilahduttaa vieläkin ja sen kukkien sävykin on syventynyt kauniisti.

Veronica longifolia

25. syyskuuta 2006

Preeria-auringonkukka

Preeria-auringonkukan tuomaa valoa pimeään syyspäivään Pikkupuutarhan etupihalla:


1. syyskuuta 2006

Punakoiso

Punakoiso kukassa 3.7., Solanum dulcamara

Koisokasvien suvusta tutuimmat ovat tomaatti ja peruna. Myös köynnöstävä punakoiso kuuluu samaan sukuun ja sitä tavataan Keski- ja Etelä-Suomessa luonnonvaraisena. 

Kasvi kukkii kauniin violetein kukin ja köynnöstä koristavat marjat syksyllä - samassa tertussa on  eri asteella olevia marjoja, vihreitä, oransseja ja punaisia.

Vaikka itse kasvoinkin lapsuuteni tämän köynnöksen kanssa ja opin, että kasviin ei saa koskea, niin en voi sitä suositella lapsiperheille kasvin sisältämän keskushermostomyrkyn vuoksi. Jo 4-5 marjaa aiheuttaa lapselle myrkyksen ja tarinat kertovat, että seitsemän marjaa riittää tappamaan koiran.

Mummolassa tätä kasvoi kuistin toisella puolella valkoisessa köynnöstuessa. Kasvi on hyvin rentovartinen ja kiertyy tukeen, mutta hyötyy tuennasta.

Punakoison raakoja ja kypsiä marjoja. 1.9.2006


Ylikypsiä marjoja, 1.9.2006

Kirjavalehtinen kellopeippi

Toukokuulla maasta nousi vaaleanvihreitä lehtiä valkoisella raidalla. Hieman ruttuiset lehdet kuuluvat kirjavalla kellopeipille ja se on nyt talvehtinut pari talvea.

Kellopeippi oli löytö Hantulan taimistosta elokuussa 2004 ja pisti heti silmään taimiston muiden perinneperennojen joukosta.

25.5.2006

Nyt syyskuun alussa odottelen kukintaa. Tämän kukinta-aika on myöhäinen eikä aina ehdi kukkia. Kaunis lehdistö on kuitenkin minulle se tärkein osa tässä kasvissa.

Physostegia virginiana 'Variegata'