Kirjasto

Abies (3) Acer (4) Achillea (5) Aconitum (22) Aegopodium (2) Agastache (1) Ajuga (15) Alchemilla (25) Allium (18) Alnus (2) Alppiruusutarha (8) Amelanchier (2) Anaphalis (2) Andromeda (1) Anemone (18) Angelica (3) Angervotarha (8) Anoppilan piha (12) Aquilegia (39) Aralia (6) Armeria (3) Artemisia (5) Aruncus (5) Asarum (4) Aster (7) Astilbe (40) Astilboides (8) Astrantia (13) Avoimet puutarhat (12) Barbarea (2) Bellis (5) Berberis (5) Bergenia (10) Betula (5) Bistorta (2) Brimeura (1) Briza (1) Brunnera (15) Caltha (7) Campanula (7) Caragana (8) Centaurea (8) Cerastium (3) Chaenomeles (1) Chrysosplenium (8) Clematis (5) Convallaria (6) Coreopsis (1) Cornus (20) Cortusa (3) Corydalis (11) Crocus (21) Dahlia (5) Daphne (5) Darmera (2) Dasiphora (1) Delphinum (13) Dianthus (9) Dicentra (18) Digitalis (5) Dodecatheon (2) Doronicum (7) Dryas (1) Drymocallis (1) Echinacea (3) Echinops (1) Elaeagnus (4) Epilobium (1) Epimedium (5) Eranthis (1) Erigeron (1) erikoisuudet (23) Eryngium (2) Erythronium (2) Etupiha (15) Eupatorium (8) Euphorbia (1) Fauna (11) Filipendula (12) Forgethilla (1) Fritillaria (5) Gagea (1) Galanthus (16) Geranium (60) Geum (7) Glaucidium (5) Hacquetia (3) Havut (31) Heinät (52) Helianthus (7) Helleborus (26) Hemerocallis (23) Hepatica (16) Heuchera-perhe (52) Hippeastrum (5) Hopeasalavan alla (2) Hosta (94) Hostanurkkaus (4) Humulus (7) Huonekasvit (13) Hydrangea (13) Hyötykasvit (26) Iris (55) Jeffersoniana (1) Juniperus (4) Jättiperennat (13) Kaksivuotiset (12) Kasvaritarha (7) Kasvimaa (9) Kesäkukat (9) Kirengeshoma (7) Kiviallas (5) Kivikkotarha (11) Knautia (3) Kuutamopuutarha (15) Köynnökset (18) Lamium (20) Lamprocapnos (9) Lathyrus (8) Leucojum (9) Ligularia (15) Lilium (23) Lonicera (4) Lumipallotarha (14) Luonnonkasvit (11) Luonnonvaraiset kämmekät (3) Lupinus (9) Luzula (2) Lychnis (5) Lysimachia (17) Lythrum (1) Maianthemum (3) Malus (18) Meconopsis (3) Mentha (4) Metsäpuutarha (10) Meum (5) Mummon aarteet (11) Muscari (12) Myosotis (6) Narcissus (50) Nauhustarha (17) Omenapuun alla (6) Omphalodes (2) Oxalis (3) Pachysandra (5) Paeonia (32) Papaver (10) Paris (6) Partapuutarha (56) Parthenocissus (2) Parvekepuutarha (25) Perintökasvit (12) Persicaria (1) Petasites (1) Petunia (6) Peucedanum (5) Phalaenopsis (1) Phlox (24) Physocarpus (26) Physostegia (2) Picea (17) Pikkupuutarha (72) Pinus (1) Pionimaa (4) Pisum (1) Plantago (2) Polemonium (11) Polygonatum (15) Primula (53) Prunella (2) Prunus (4) Pulmonaria (51) Pulsatilla (8) Puschkinia (1) Puut ja pensaat (87) Puutarhamatkailu (30) Puutarhavaja (11) Ranunculus (6) Rheum (10) Rhodiola (4) Rhododendron (2) Ribes (9) Rikkakasvit (5) Rodgersia (4) Romuromantiikkaa (12) Rosa (21) Rubus (3) Rudbeckia (7) Rumex (3) Ruusutarha (5) Salix (20) Salvia (4) Sambucus (2) Sanguinaria (1) Sanguisorba (8) Saniaiset (35) Saxifraga (23) Scabiosa (1) Scilla (12) Sedum (18) Sempervivum (1) Senecio (4) Siemenkasvatus (40) Silene (4) Sipulikasvit (4) Solanum (5) Solidago (1) Sorbaria (11) Sorbus (1) Spiraea (25) Stachys (3) Symphytum (6) Syringa (8) Tagetes (1) take two plants (12) Tanacetum (2) Taxus (3) Telekia (6) Tellima (1) Thalictrum (6) Thuja (22) Thymus (4) Tolmiea (6) Tomaatit (8) Trillium (4) Trollius (20) Tuholaiset (6) Tulipa (21) Tuomen alla (2) Unkarinsyreenin alla (2) Uvularia (8) Vanha ruusutarha (8) Varpukasvit (3) Verbascum (1) Veronica (10) Viburnum (12) Vinca (13) Vincetoxicum (1) Viola (11) Yksivuotiset (19)

Hae tästä blogista

Translate

31. tammikuuta 2007

Kurjenpolvet, osa I

Aloitan pienen esittelyn Sannille mieluisasta aiheesta! :)

Kurjenpolvet, Geranium, ovat monelle rakkaita. Kukissa on aika vähän lopulta eroavaisuuksia, paitsi väreissä, mutta lehdistöissä sitäkin enemmän.

Montako erilaista kurjenpolvea löydät kuvasta (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)?


Tokihan tietysti on kukissakin eroja jos vertaa G.phaeum'ia kyläkurjenpolveen, G.pratense, jne. Avomieheni kotiseudulla Torniossa on heidän pari vuotta asumattoman kotitalonsa pihamaa muuttunut metsäkurjenpolvien,Geranium sylvaticum, mereksi (näistä osassa III). Viime kesänä keräsin monia taimia ja toivottavasti tulevana kesänäkin. Avoimella paikalla ne muodostavat pönäkkää ja tuuheaa kasvustoa.

En ole järjestelmällisesti kerännyt kurjenpolvia, mutta muutaman aina kesässä olen hankkinut ja useammin saanut tuttavilta. Kuitenkin tarjolla on aika arkojakin tapauksia, joten hyväksihavaitut on aina tervetulleita.

Peittokurjenpolvet, G. x cantabrigiense, on pieniä ja hieman nahkealehtisiä tapauksia. Näistä valitettavasti ei ole kukkakuvia, mutta valkovaaleanpunainen 'Biokovo' ja 'Cambrigde'n lehdistökuva on. 'Biokovo' on viime kesän ostos ja jaoin taimen heti kahtia, ainakin oli kesällä elinvoimainen. 'Cambridge' puolestaan on ihastuttanut ison monirunkoisen tuomen syleilyssä paahteessa ja kuivassa jo useamman vuoden.

Lehtien kuvaaminen on erittäin tärkeää, sillä se sisältää valtavasti tietoa:

Vasemmalta oikealle: Valk. tuoksukurjenpolvi,Geranium macrorrhizum ja peittokurjenpolvet 'Cambridge' - äärimmäisenä oikealla 'Biokovo'


Harmaakurjenpolvi,Geranium cinereum 'Ballerina', oli vaihtari viime kesältä. Se kuivetti kaikki lehtensä, mutta kasvoi valtavasi ja vielä kukkikin syksyllä.



Clarkininkurjenpolvilla, Geranium clarkei, on erittäin kaunis lehdistö - näistä ei ole muita kuin 'Kasmir White' ja sekin vaihtari viime kesältä. Sitä sain kolme lapiollista ja sitä riitti kahteen puutarhaan ja useaan kohtaankin.

Kasvin kauniin liuskainen lehdistö:



Sitten ongelmatapaukseen nimeltä 'Wargrave Pink, jonka ostin espanjankurjenpolvena, Geranium endressii, mutta sen lajimääritys ei ole niin selvä. Geraniumguruista Yeo sanoo viitaten kompaktiin juurakkoon ja suureen kokoon, että Wargrave saattaa olla G. endressiin ja G. versicolorin risteymä (siis G. x oxonianum -ryhmää), mutta kuitenkin pitää sitä G. endressiin lajikkeena. Birgitte Husted Bendtsen puolestaan määrittää kasvin G. x oxonianumiksi, ja G. endressiin alla miettii, ettei kasvin kohdalla osata sanoa, mikä se on. Kuitenkin RHS:n Plant Finder määrittää kasvin G. x oxonianum'iksi.

Nimestä viis jos kukka on näin erikoisen värinen:


Idänkurjenpolvia, Geranium himalayense, on pihalla kaksi erilaista. Toinen ristitty äidin mukaan "Mamma"ksi ja toinen antajansa mukaan "Tiipii"ksi.Molemmat leviävät ihan mukavasti. Vähän rötköävät, ja leikkaamalla kuihtuneet kukat, tulee yleensä syksyllä lähes yhtä kaunis ja voimakas kukinta kuin kesälläkin.

"Tiipii"

"Mamma"

Tuoksukurjenpolvi, Geranium macrorrhizum, nuuhkuu, no ei nyt ihanalle, mutta aromaattiselle. Muodostaa puolipallomaista vaaleanvihreää kasvustoa joihin tulee kaunis syysväritys. Näille ei ole myöskään oikeita nimiä.

Valkokukkainen
('Spessart' ja 'Album' on lähes identtisiä, joten en lähde arvailemaan kumpi tämä on)

Ja sen yksittäinen lehti:


Karmiininpunainen, joita tuoksukurjenpolvissa on paljon, on nimetön.



Syksyinen lehdistö karmiininpunakukkaisesta:



Huomenna tai illalla lisää kurjenpolviasiaa! Näitä postauksia tulee aiheesta kolme.

28. tammikuuta 2007

Vihreyttä kevääseen!


Monille vuorenkilpi, Bergenia, on vihattu kasvi ja sitä varmaan onkin massaistutuksena. Aina kun jotain penkkiä teen tulee vuorenkilpeä mukaan - se on mukavan vihreä ja sopii pieninä määrinä vihreyttämään. Leikkaan kasvin lähes kokonaan keväällä ja uusia lehtiä puhkeaa, mutta ne ovat pieniä ja terveen näköisiä.

Tässä muutamia kuvia:

Kaukasianmaksaruohomatossa

Hostien etualalla


Kuuraisena syksyllä



Kasvia on saatavilla punaisin kukin joiden sävyt vaihtelee, sekä valkokukkaisena ja kirjavalehtisenä. Kaksi viimeksi mainittua ei ole tietenkään niin kestäviä.

Toinen ehdoton lempparini on rönsy- tai rentoakankaali (Ajuga reptans). Kasvi suikertaa lähellä maanpintaa, muttei leviä ongelmaksi saakka kuten esim. maahumala. Yleisimmät on vihreälehtinen ja sinikukkainen, punalehtinen 'Atropurpurea' jonka kukat ovat aavistuksen lilaan taittuvat.

Sininen matto pesäkuusen ympärillä



'Atropurpurea' varjossa - on enemmän vihreäpunainen




Kirjavalehtisistä suht. yleisesti myynnissä on 'Variegata', jolla on vihreävalkoiset lehdet ja 'Burgundy Glow', jonka lehdet on harmaanvihreänpunertavat tms - molemmat kukkii sinisesti. Variegatan sain syksyllä, mutta siitä ei ole vielä toistaiseksi kuvaa.

Tässä Burrgundy, mikä kärsi kuivuudesta ja siksi härmäinen



Viime keväänä onnistuin löytämään vaaleanpunakukkaista ja pistokkaana sain valkokukkaisen. Oletettavasti 'Multivariegata' löytyi taimistolta - sille ei luvattu hyvää talvenkestävyyttä.


Lisäksi mehitähdet (Sempervivum) ja mehiparta (Jovibarba), ovat ikivihreitä, samaten rikot (Saxifraga) ja erilaiset varpukasvit, kuten varjoyrtti (Pachysandra), talviot (Vinca), grönlanninhanhikki (Potentilla), lapinvuokko (Dryas). Unohtamatta havukasveja ja lukuisia muita. Kevät ja syksy ovat ikivihreiden kasvien mietintäaikaa. Kesän yltiömäisessä vihreydessä niitä ei osaa vielä kaivata..

26. tammikuuta 2007

Irikset 2


Tilasin nyt kokeeksi Hollannista juurakoita. Kyseessä on Eurobulb . Sieltä olen tilannut aiemmin narsisseja ja muita sipulikasveja syksyllä. Sipulit olivat suuria, kiinteitä ja kukkivat erinomaisesti. Hintakin oli kohdallaan. Kevättilaukset ovat saaneet monelta hieman kritiikkiä, mm. kasvit ovat huonolaatuisia (riippuu varmaan pitkälti keväästä) ja kirjavalehtiset olleet vihreitä. Sen sijaan syksyn tuotteet ovat olleet kaikkien mielestä erinomaisia.

Tilaukseeni kuului alle 2e arvoisia kurjenmiekkojen juurakoita. Jokaista kokeeksi yksi - taimet tulevat aika varhain, että pitää sitten kasvatella niitä sisätiloissa ennen ulosviemistä. Näitä tilasin: I. sibirica: 'Butter and Sugar', 'Dewful', 'Imperial Velvet', 'Jewelled Crown', 'Ottawa'. Iris ensata:'Caprian Butterfly', 'Crepe Paper', 'Evening Tide', 'Gracieuse' ja 'Loyalty'.

Monikaan ei tiedä japaninkurjenmiekan, Iris ensata, olevan kestävä Suomessa, joten sitä voisi hankkia enemmänkin. Itsellä on vain kaksi ja toisen uskon olevan Iris sibirica eli siperiankurjenmiekka, mutta olkoot nyt tässä listassa, kun sen sillä nimellä ostin. 'Caprician Butterfly' pitäisi olla aito japaninkurjenmiekka ja se on Kauppilasta hankittu 2006 eikä vielä kukkinut.Hollannista tilasin muutamia japaninkurjenmiekkoja.

Tämä häikäisevä kurjenmiekka siis myytiin I.ensata nimisenä, mutta tuskinpa on - epäilisin sen olevan I.sibirica 'Ottawa', veikkaus on kuvan perusteella.Se on ollut puutarhassa vuodesta 2003 saakka ja on kasvanut valtavasti - se täytyisi nyt jakaa, kun kasvusto alkaa keskeltä kaljuuntua.



Iris sanguinea eli kuningatarkurjenmiekka on todella kaunis. Sen erottaa siperiankurjenmiekasta siten, että siperialla on selkeästi lehdistöä korkeammat kukkavarret, kun kuningar piilottaa kukkansa lehdistöön. Kukat ovat myös vähän "litteämpiä" ja pienemmässä "pakkauksessa". Siperian kukat ovat pitkänomaisia ja hoikkia.I.sanguinea 'Snow Queen' tuli puutarhaan 2004 ja kukki ensimmäisen kerran viime kesänä, mutta tyhmänä en ottanut siitä potrettikuvaa!

Kaikille tuttu sininen kurjenmiekka on siperiankurjenmiekka, I.sibirica. Siitä on jalostettu monia erilaisia värejä, sinisiä tosin eniten.

'Alba'

Viime vuotena hankin ison määrän erilaisia siperiankurjenmiekkoja: 'Heavenly Blue', 'Perry's Blue', 'Pink Haze' (vaaleanpun.), 'Silver Edge', 'Sparkling Rose' (Viinin mukaan nimetty), 'Suberba' ja 'White Swirl' (valkoinen). Pari murheenkryyniäkin on - nimittäin keltavalkoinen 'Butter&Sugar', sitä olen kahdesti koettanut ja molemmat taimet kuolleet, tälle vuotta yritän uudelleen.2000-luvun alussa ostin sinisen siperian, jonka sijoitin niin väärään paikkaan ettei ole kukkinut, vaikka siitä on tullut jo suuri. Pitää siirtää se tälle vuotta..

'Mrs Rowe'
- Vaaleanlila, helppo, vanha kukka lähes valkoinen


Seuraavat nimetty antajansa mukaan - oikeita nimiä ei tiedossa:

"Nortuska"
- Yli 20 vuotta vanha - äidin peruja. Matalin siperia.

"Morsinko"
- Entiseltä naapurilta saatu. Tämä on aika korkea. Kukinto on kaikista erilaisempi muihin verrattuna.


"Tiipii"
- Puutarhatutulta saatu, ehkä kaikista kaunein. Kaikista korkein.


Muita kurjenmiekkoja on Iris typhifolia jonka sain pikkutaimena viime keväänä, sekä tuntematon mahdollisesti siperiankurjenmiekka, jonka sain Torniosta - värinä on vaaleanvaaleanlila sekä I. setosa eli kaunokurjenmiekka joka viihtyy samanlaisilla paikoilla kuin keltakurjenmiekka - kukkien väri sininen.

25. tammikuuta 2007

Irikset


Iris Germanica-ryhmä on hankala, sitä kutsutaan saksankurjenmiekaksi, vaikka oikeampi nimitys olisi tarhakurjenmiekka. Saksankurjenmiekat ovat suuria kasveja ja tarhakurjenmiekat matalampia. Käytän omista kasveista saksankurjenmiekka nimitystä, kun se on syöpynyt muistiin.Näistähän on nyt kehitteillä jalostusprojekti, että saataisiin Suomeen kestävämpiä tarhakurjenmiekkoja ja vielä hienon värisiä.

Itse olen sortunut kauniisiin kuviin ja tilanne on se, ettei yksikään niistä ole kukkinut hoidossani. Tarjoan niille väärää kasvupaikkaa ja keväällä olisi tarkoitus nostaa kaikki ylös ja istuttaa etupihan kuivahkoon hietikkoon ne. Kasvit vaativat aurinkoa paksuun juurakkoonsa jota ei saa upottaa maahan kuin 1cm verran. Kosteutta kasvuaikana, mutta talvella paikan pitäisi olla kuiva.

Sorruin 'Blue Petticoat'iin joita on kasvilistan mukaan ostettu 6kpl, mutta muistelisin, että puolet niistä ovat kuolleet. Värinä tällä on vaaleanvioletti. 'Loop the Loop' on violettivalkoinen ja niitä pitäisi olla 4 kpl. 'Natchez Trace' ä on myös 3kpl ja hän on väriltään oranssi. 'Lady Snowflake' on valkoinen ja tätä on vain 1 kpl, jos on enää. Näitä edellä mainittuja olen ostanut vuonna 2000 ja 2003, eikä yksikään ole niistä kukkinut - nyt ei ole enää tietoa, mikä on elossa, kun mitään pätevää merkintätapaa ei ollut, ne vain kasvavat lehtiä. Halpakaupasta ostin vuonna 2004 keltaruskean ja oranssin, kumpikaan ei ole kukkinut. Klorofylliläinen oli ostanut tuota nimetöntä oranssiani samanlaisessa paketissa, jossa oli lukenut lajikenimeksi 'Prince d'orange', mikä tosin kukki punakeltaisena. Ainut 2006 ostettu vaaleanpunainen 'Goodbye Heart' kukki, mutta sen kukinnan huomasin vain kuihtuneesta kukasta, joka oli vaaleanpunainen. No täytyy uskoa, että se oli kaunis!

Ainoat kestävät tarhakurjenmiekat ovat tätieni peruja sekä parin puutarhatuttavan. Nämä ovat niitä vanhoja sissejä jotka porskuttavat vuodesta toiseen,eikä laiminlyöntikään niitä hetkauta. "Sirkka", mikä on tätini mukaan ristitty on kotoisin Vihdistä ja sen kukat ovat todella tummanvioletit, lähes mustat. Sen kukinnasta en saanut kuvaa, mutta kukkii uskollisesti vuosittain ja sama koskee myös Sirkka-tädin siskolta saatua "Taimi"a joka sekin kukkii uskollisesti.Tämä keltainen on kotoisin myös Vihdistä, josta äitini suku on myös kotoisin. Epäilen, että kasvi saattaisi olla 'Niebelungen'. Terolan sivuilla oli samanlainen kuva. "Morsinko" on kotoisin entiseltä naapuriltani ja tämä kasvi leviää nopeasti - se on aikainen ja kukkii violetein kukin uskollisesti.

Terolan taimitarha kirjoittaa tästä Niebelungen'ista: "Kaksivärinen, vaal. kelt. yläosa, lilahtavan juovallinen alaosa, keskikokoinen"


Tässä "Taimi" eli ''Niebelungen' epäily:


Tästä en nyt ole varma, mutta epäilisin, että on se "Sirkka"


Samaan sarjaan kuuluu myös muut "möhköjuuriset" irikset. I. variegata'ksi (taatankurjenmiekka) epäilty on saatu muutama vuosi sitten puutarhatutulta ja samaten Iris 'Graccus' - molemmat oletuksia nimistä.

Iris variegata
'Graccus'

Iris pumila eli pikkukurjenmiekka on muuten samanlainen, mutta matala eikä tämäkään ole niitä helpoimpia kasvattaa tai minä en vaan osaa. Äidin peruja oleva on suurin ja uskollisin. "Mamma"ksi kutsuttu on luultavammin kotoisin myös Vihdistä. Kaksi ostettua, sininen ja keltasininen, ovat taantuneet eivätkä ole kukkineet.

Keltakurjenmiekka, I. pseudacorus, on Suomessa luonnonvarainen. Isäni kutsuu sitä veitsiheinäksi. Keltainen on ollut meidän pihalla niin kauan kuin muistan.


Sille kaveriksi hankin valkoisen 'Alba'n, joka tuli pihaan 2004 pikkutaimena ja viime kesänä se kukki, tietysti kukinnan missasin, mutta isäni päivysti ja varmisti, että väri oli luonnonvalkoinen. Tätä valkoista versiota kutsutaan epävirallisesti kermakurjenmiekaksi, mikä kertoo kukan väristä enemmän. Sekä kirjavalehtisen 'Variegata'n, mikä ei ole innokas kukkimaan. Kasvin kirjavuus tulee esiin keväällä:

Ja samainen kasvi syksyllä eli se kirjavuus katoaa kesän edetessä.

23. tammikuuta 2007

Koristeheinät

Koristeheinäinnostus lähti noin kolmisen vuotta sitten, kun puutarhatapaamisessa sain
lahjaksi kirjopuntarpään, kultatesman ja valkopiipon. Nimet on hassuja, mutta kasvit ihania. Harmi, että moni mieltää heinän rikkakasviksi ja mahdottomaksi leviämään.

Kirjopuntarpää, Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'eli ole steriilikasvi vaan
tuottaa siemenjälkeläisiä aika reippaasti, mutta ne ovat vihreitä, joten kirjavuus ei periydy. En ole kasvattanut vihreätä puntarpäätä, mutta ensi kesänä ajattelin kokeilla.Kukkiva puntarpää on kaunistus, mutta sen ei kannata antaa kukkia, kun kasvi keskittyy vaan siementuotantoon ja lehtien väri haalistuu. Eli klips klips. Koko kasvi kannattaa leikata alas loppukesästä -kasvi tekee uuden ja kauniin lehdistön syksyä ilahduttamaan. Itse kasvi kasvaa hitaanpuoleisesti leveyssuunnassa,muttei siten kuin juolavehnä.Hieman hankala jakaa.


Kastikoita on maassamme monia luonnonvaraisena - ne leviää siemenistä ja rönsyin, kuten taas koristekastikat tekevät hillittyä kasvua. Koristekastikoista, Calamagrostis x acutiflora 'Karl Foerster'on lehdistöltään vihreä ja 'Overdam'on valkovihreäkirjava.

Myös natoja, Festuca, on Suomessa luonnonvaraisina useita. Esimerkkeinä pehmeä lampaannata ja piikkinen karhunnata, Festuca gautieri. Näistä karhunnata on syvänvihreä ja "piikikäs". Molempia kasvatan ensi kesänä siemenestä.Maailmalla natoja on vaikka millaisia. Puutarhamuodoista sininata, F.glauca, taitaa olla yleisin. Sitä on eri sävyisenä sinisenä ja eri korkuisia.Sain vaihtarina vähän isompaa ja enemmän vihertävänsävyistä sininataa ja siemenestä olen kasvattanut oikein sinisiä pariinkin otteeseen. Lisäksi aion kasvattaa lehtonataa, Festuca gigantea, ja F.mairei'ta.

3-vuotias sininadan siementaimi

Siementaimi ensimmäisenä kesänään:



Koeleria glauca eli hopeatoppo ei saanut suht. uudessa suomennetussa heinäkirjassa kauheata kehua menestymistä. Kuitenkin olen sitä nelosvyöhykkeellä kasvattanut jo muutaman vuoden eri olosuhteissa - kuivaa aurinkoa jossa se kasvaa heikosti, syvässä savessa ja kosteassa, savessa ja varjossa ... Auringossa sen lehtien väri tulee parhaiten esiin, mutta liian kuivaan sitä ei saa laittaa (mieluimmin kohopenkkiin). Minusta se on kestävämpi kuin sininata.Siementää jonkun verran - paremmin siemenet kuitenkin itävät jos maa on hiekkapohjaisempaa

Hopeatoppo kuusen ja katajan kaverina:



Rantavehnä, Leymus arenarius, on se luonnonvarainen suuri sininen heinä joka viihtyy suolattujen maanteiden penkoilla. Se viihtyykin suolaisen meren äärellä, mutta kasvaa mainiosti myös puutarhassa. Juolavenhän tapaisesti sen kasvu saattaa lähteä käsistä. Joten varminta on istuttaa purkkiin jos ei jaksa kytätä.

Luzulat eli piipot ovat viehättäviä kasveja.Niistä on olemassa eri korkuisia versioita joissa on hieman eroja, myös kirjavalehtisiä.L. luzuloides eli valkopiippo oli yksi niistä kasveista joista heinäinnostus lähti käyntiin. Kasvi on ikivihreä ja kannattaa sijoitta muiden kasvien läheisyyteen puolivarjoon, ettei kevätahava vaurioita sitä. Viihtyy savimailla!

L.luzuloides kuuraisena


Kultatesma, Milium effusum 'Aureum', on heinä joka kannattaa ehdottomasti hankkia pihaansa valaisemaan synkkiä nurkkia.Viehättävän keltainen kasvi on tyrmäävä sinikukkaisten (lehtosinilatva, kurjenpolvet..) tai pinkkien ja magendanpunaisten kera (useat kurjenpolvet). Kiva yhdistettynä myös punalehtisiin keijunkukkiin tai pensaisiin. Liian varjoisassa paikassa lehdet vihertyvät ja myös siementuotanto häiritsee lehtien väritystä. Siementaimet ei ole riesa - Sisätiloissa siemenet itävät 2kk! Joten varminta on antaa kasvin itse siementää kasvupaikalleen. Kotimainen lehtotesma on yksi aikaisimmista kukkijoista!

Kevätloistoa:


Ja syksyllä


Siniheiniä, Molinia, on luonnonvaraisena suomessa, mutta ehkä kaikista kiinnostavin on Molinia caerulea 'Variegata' eli kirjosiniheinä. Sitä saa lisättyä vain jakamalla.



Viiruhelvet, Phalaris arundinacea, kuuluvat vahdittaviin kasveihin. Purkkeineen kannattaa istuttaa maahan tai sitten säänkestävään ruukkuun ihastuttamaan pihaa ympäri vuoden. Viiruhelvistä on monenlaisia versioita, joita valitettavasti ei myydä kuitenkaan Suomessa. Kahdelta puutarhatutulta sain viiruhelpeä ja onnekseni ne ovat erilaisia (nimetty antajansa mukaan). Toinen on enemmän kellertävänvihreä("Morsinko") ja toinen vihreävalkoinen ("Pirjoan"). Kuvissa kasvit on yksittäin ja lisäksi on vertailukuva.

"Morsinko"

"Pirjoan"


Lehtivertailua: Morsinko vasemmalla ja Pirjoan oikealla.



Erikoisimmat heinät on viime kesänä vaihtarina saadut mammuttiheinä, Miscanthus sacchariflorus, ja raitamarskinheinä, Spartina pectinata 'Variegata'. Kasvit ovat samalta antajalta, joka varoitti, että molemmat on kovia leviämään. Kuitenkin asun paljon pohjoisemmassa ja maalaatu huonompaa joten en ryhtynyt varotoimiin ja istuttamaan kasveja purkkeihin. Katson nyt millaisessa kunnossa ensimmäisen talven jäljiltä kasvit ovat.

Ensi kesäksi olen suunnitellut lisää heinäostoksia, sillä oma heinäharrastus ja -kiinnostus on vain pintaraapaisua! Kuvat ja tarinat omista kasveistani, sillä niitähän on vaikka millä mitalla.

Kirjallisuutta:
Darke, Rick; Pocket Guide to Ornamental Grasses
- Edullinen ja näppärä kirja. Näistä kolmesta ehdoton jos englanti sujuu. Tästä on olemassa myös kalliimpi ja suurempi teos, jota itsellä ei ole, mutta kirjaa on kovasti kehuttu.

Grounds, Roger; The Plantfinder's Guide to Ornamental Grasses
-
Mukava kirja joka kannattaa ostaa ihan mielenkiinnosta, vaikka kirja sisältää paljon lajikkeita ja lajeja jotka eivät olekaan meillä kestäviä.

Sevelius, Ilona & Johanson, Bertil K.& Widlundh, Susanna; Koristeheinät
-
Tämä on valitettavasti huono kirja, mutta yksi ainoista heinäkirjoista. Kestävyydet on siinä väärin, ehkä vähän liian pessimistisiä. Mutta kun on suomeksi, niin kannattaa hankkia. Kallis!

Alanko, Pentti; Tammen suuri puutarhakirja
-
Suuressa puutarhakirjassa on 4 osaa ja yhdessä niistä on mm.koristeheiniä ja saniaisia. Tähän teokseen kannattaa tutustua esim.kirjastossa, jos ei kirjasarjaa omista. Kirjoja ei myydä yksittäin.



22. tammikuuta 2007

Hemerocallis

Päivänliljat eli hemerot (Hemerocallis) ovat nimensä veroisia - kukat ovat avoinna vain päivän.
Hyvin kukkivista kasveista käy oikein työstä kuihtuneiden kukkien nyppiminen.

Maailmalla on satoja ellei tuhansia kauniita lajikkeita, joissa on mitä kummallisempia väriyhdistelmiä.Hienohelmoiksi kutsun näitä liian kauniita, ja syystä - ne ovat vaateliaita jotta näyttäisi kauniit kukkansa. Useat kyllä talvehtivat, mutta eivät kuki vaan kasvattavat komeaa juuristoa ja mätästä.

Mitä sanoa ohjesäännöksi kasvupaikasta? Aurinkoa, mutta ei paahdetta. Syvämultainen ja tasaisen kostea paikka.Ruohokate juhannukseen saakka.Toisaalta keltapäivänlilja,Hemerocallis lilioasphodelus , ei ole ollenkaan vaatelias - se kukkii kuivassa tai jopa osan kautta märässä paikassa, oli paikka sitten aurinkoinen tai varjoinen. Rusopäivänlilja, H.fulva, ei myöskään ole yhtään vaatelias.

Kestäviä hybrida-lajikkeita on omalla pihalla 'Bonanza', 'Sammy Russell' ja 'Frans Hals' - niiden kukittaminen on lähes yhtä helppoa kuin kahden edellisen. Valkokukkaisista 'Joan Senior'ia on kehuttu kovasti ja omalla pihalla kukkii 'Gentle Shephard'

Moni ihailee katalogien kauniita hienohelmoja ja sitten pettyvät niiden vaateliaisuuteen. Ensiksi kannattaa tutustua kotimaisiin taimiin ja erityisen tärkeää on katsoa taimimyymälöiden näytösistutuksissa kukkivia kasveja - jos eivät kuki siellä, ei ne kuki välttämättä omalla pihallakaan.

Omista kasveista kokemuksia:

Hemerocallis esculenta eli komeapäivänlilja kulkeutui vaihdossa viime kesänä saman vuoden siementaimena. Sen kukat ovat oranssinkeltaiset.

Rusopäivänlilja, H. fulva, on äitini peruja ja kukkinut samalla paikallaan jo lähes 30 vuotta.


Hemerocallis lilioasphodelus eli keltapäivänlilja on kotoisin mummolan unohtuneesta pihasta - siellä se emokasvi kukkii kauniisti heinän keskellä. Tämä yksilö kasvaa yhdessä keltakurjenmiekkojen ja siperiankurjenmiekkojen kera - kaikki kukkivat yhtäaikaa.


Kultapäivänlilja,Hemerocallis middendorfii, on matala ja takuuvarma kukkija.
Se ei tule keskikorkeita hostia korkeammaksi.


Seuraavat Hybrida-lajikkeita:

- 'Arctic Snow' on tilattu Viherpeukaloilta ja kukat ovat valkoiset, ehkä vähän kellertävät. Moni sanonut,että sai vääriä taimia, joten en tiedä onko omissani vääränlaisia kuin 8 taimesta vain 2 on kukkinut ja vuonna 2005.

- 'Bitsy' on kotoisin Torniojoenlaakson taimitarhalta ja ihastuin sen kauniiseen väriin. Se kukki todella mahtavasti.



- 'Bonanza'n sain Klorofylliläiseltä vaihdossa. Hankin sen isälleni hänen lempitelevisiosarjan mukaan.

- 'Cool It' on hankittu Kauppilasta 2006 ja kaikki taimet kukkivat kauniisti.



- 'Frans Hals'eja on pihalla 20 kpl ja kaikki on tilattu Viherpeukaloilta. Yksikään ei ole kuollut eikä kitsastellut kukinnasta. Kuvassa kukka vasta avautumassa - avautuneissa kukissa oli mustana öttiäisiä.


- 'Gentle Shepherd' tarttui mukaan lähitaimistolta ja molemmat kasvit ovat kukkineet - lehtimätäs tuuhettuu kauniisti.



- 'Golden Zebra' on kirjavalehtinen ja oranssikukkainen kaunotar, jonka talvenkesto nähdään keväällä.

GZ:n kukka


Ja sen kaunis lehdistö:


- 'Jordan' on muistaakseni lila ja Viherpeukaloilta. Tilattu 2004 eikä yksikään ole vielä kukkinut vaikka taimia on 3kpl

- 'Magic Obsession' on myös tummavioletti. Hankittu Kauppilasta 2006 - ei kukkinut

-"Pandora's Box" on siksi heittomerkeissä, että sen piti olla valkoinen tummalla nielulla, mutta Viherpeukalot olivat saaneet vääriä juurakoita ja tulos oli, että kaikki 3 juurakkoa kukki kauniin oranssein kukin. Tämän tarkempaa nimeä ei tiedä. Sitä voisi leikkimielisesti kutsua Appelsiiniksi.


- 'Romantic Rose' on aluksi vaaleanpunainen ja muuttuu lilammaksi. Kauppilan 2006 ostos kukki kauniisti ensimmäisenä kesänään.



- 'Sammy Russel' on hankittu 2001 ja kaikki taimet kukkivat kauniisti. Kukkii myöhemmin kuin 'Frans Hals' ja rusopäivänlilja. Myöhäisin meillä kukkivista. Kiva yhdistettynä punalehtisiin kasveihin kuten esim. ripsialpiin.



- 'Siloam's New Toy' teki nuput syksyksi, mutta koska tilasin sen vasta heinäkuussa Viherpeukaloilta, ei ehtinyt kukkia.Nupuista ei saanut selvää onko kasvi oikean värinen.

- 'Sugar Candy' on vaaleanlila ja tilattu Metsän reunasta-taimistolta 2004 - ei ole kukkinut.

- 'Stella d'Oro' on hankittu paikallisesta Agrimarketista, mutta ei kukkinut joten ei varmuutta.

Muutamia vuosia sitten sain matalan ja keltaisen päivänliljan joka saattaa olla Stella, mutta ei ole kukkinut.Agrimarketista tuli myös päivänlilja jossa luki "vaaleanpunainen", sen ostin viime syksynä joten sekään ei kukkinut, että eipä tiedä mitä ostin. Torniosta sain kaksi päivänliljan taimea, mutta niistäkään ei tiedä vielä mitään.