31. tammikuuta 2008

Aquilegias

Flunssan kunniaksi laitan vain muutamia aksukuvia :)/Our gardens lovely Columbines

Kotkanakileijan siementaimi - Aquilegia ex. glandulosa


Japaninakileija - Aquilegia flabellata 'White Angel'


Japaninakileija - Aquilegia flabellata

Lehtoakileija, kerrattu - Aquilegia vulgaris, Nora Barlow type


Lehtoakileija - A. vulgaris


Lehtoakileija - A. vulgaris

Kirjavalehtinen lehtoakileija - Aquilegia vulgaris 'Woodside Variegated'

24. tammikuuta 2008

Ruskoliljoja

Yllätyin miten erilaisia ruskoliljoja (Lilium bulbiferum) kahdelta pihaltani oikein löytyykään.En ole niihin juurikaan kiinnittänyt huomiota, mutta nämä on kestäviä, eikä liljakukotkaan tunnu näitä himoitsevan niin paljon, kuin kauniimpia liljoja. Lilium1 on keskikorkea ja sillä on valtavasti lehtiä. En muista tuliko itusilmuja, mutta epäilenpä. Kukat on lähes pilkuttomat.

"Lilium1"



Tämä on matalin ja kukissa on pieniä pilkkuja - kukka on myös avonaisempi kuin edellisen..

"Lilium2"



.. lehdistö sillä on tummanvihreä aavistuksella ruskeaa.

"Lilium2"



Lilja nro3 on ehdottomasti korkein ja sillä on kaunein kukka - kukan muoto on lähes täydellinen ja pilkkuisissa kukissa on aavistus vaaleanoranssia.

"Lilium 3"



.. suurin ero on nupuissa ja kasvin lehdissä - ne nimittäin ovat nukan peitossa. Tämä tekee itusilmuja.

"Lilium 3"



Isossa puutarhassa kasvaa kahta erilaista ja molemmat on äitini sinne tuomia. Tämä muistutta liljaa nro2. Tämä tosin on matalampi eikä myöskään tee itusilmuja.

"Mamma2"



Laitetaan lilja2 ja mamma2 vierekkäin - Ehkä äitini liljassa on aavistuksen "paksummat" kukat ja lehdistö vaaleampi




Viimeisenä on Keisarinkruunuksi äitini nimeävä nukkainen ja korkea itusilmullinen. Tämä katosi puutarhasta, mutta itusilmujen avulla se on taas tullut takaisin. Jos oikein pinnistelen muistia, niin tätä kasvoi naapurin metsästä ja sieltä toimme kasvia puutarhaan. Olin äitini mukana ihan pikkutyttönä tätä kaivamassa.

"Mamma1"

23. tammikuuta 2008

Varjoliljan koti


Varjoliljat kasvaa tuolla missä häämöttää alppiruusujen lilahtavaa kajoa eli metsän kupeessa. Varjoa antaa monirunkoinen tuomi ja pikkumetsä isoine puineen.



Toisesta suunnasta eli tarkemmin tuijien takana häämöttää kasvupaikka.. Polku jatkuu metsään ja komposteille.



..alppiruusujen takana varjoliljat asuvat. Pesuvatikin odottaa käyttäjäänsä..



Vierustovereita lähempänä taloa. Metsän laidassa kasvaa kotkansiipisaniaisia ja valeangervoa. Varjoliljan varret työntyy varjoyrtin läpitse.



Varjoyrtti on oikeastaan varpu, vaikka sitä myydään perenna"tiskiltä". Se on ikivihreä ja kukkii kellanvalkoisin kukin joulukuun lähellä tai aikaisin keväällä. Kolmesta kasvista on muutamassa vuodessa kasvanut suuri pehko.

20. tammikuuta 2008

Vaaleanpunainen varjolilja

Valkoiset varjoliljan taimet uinuvat ensimmäistä talveaan lähellä näitä punaisia. Kestää vielä muutama vuosi ennen kuin valkoiset kukkivat. 

Seurasin varjoliljan elämää hetken ja jokainen hetki oli kaunis.




Lilium martagon

19. tammikuuta 2008

Kellokukkia

Kellokukat onkin yllättävän erilaisia. Tässä on sininen ukonkello. Kasvi on siitä katala, että se siementää ryökäle ihan mahdottomasti - ainakin valkoinen muoto.

Campanula latifolia



Partakello on lyhytikäinen ja karvainen pikkuinen kellokasvi, jota on myös sinisen eri sävyissä.

Campanula barbata

Pisamakellolla on isot nuokkuvat kellokukat, joko valkoisena tai jonakin punaisen eri sävynä. Tämä on myös katala leviämään juurivesoista.

Campanula punctata


Balkaninkellokki on edellisten sukulainen, mutta kaksivuotinen. Tosin tämän yksilön kukintaa odotin kolme vuotta ja miten kaunis se olikaan aamukasteessa!

Symphyandra hofmannii

16. tammikuuta 2008

Astrantia

Nyt vasta huomasi, miten nättejä tähtiputket (Astrantia) ovat, kun sai todistaa sulokasta kukintaa. Kukatkin on kuin oma pieni pienoismaailmansa

Astrantia major 'Sunningdale Variegated'

Ennen kukintaa lehdistö ihanan keltavihreä - lehdistöhän vihertyy kesäksi, mutta uudet lehdet ja varsinkin syksyisin uudet lehdet on kirjavia

Kukat on sulokkaita, katsoisi niitä mistä suunnasta tahansa






13. tammikuuta 2008

Kasvit ennen minua


Jotkut puutarhani kasvit on jopa vanhempia kuin minä tai hieman nuorempia. :) Kerron muutamasta äitini kasvattamasta konkari-perennasta joista on kuvia otettuna. Muutama niistä on jo hävinnytkin, mutta osa on hyvin elinvoimaisia. Paljon on sellaisia kasveja joita ei ole kuvattu - pitäisi ryhdistäytyä ja hankkia niistä tietoa. Äitini intohimo oli enemmän hyötykasveissa ja isäni jatkaa samalla polulla. Yhä samat hyötykasvitkin on hyvissä voimissaan ja tuottavat kiitettävästi satoa.

Kirjava ukonhattu kukoistaa yhä edelleen ja on hurjasti lisääntynytkin.

Tietysti ruohosipulia oli äitini aikana myös - minulla se on vaan koristekäytössä

Valkovuokkoja äitini on tainnut tuoda kotoaan Vihdistä

Lehtoakileijat jakoi äitini mielipiteitä - toisina päivinä ne oli ihania ja toisaalta taas ne siementää tuhottomasti. Värejä on yhä edelleen sininen ja violetti, sekä valkovaaleanpunainen. Myös noita klematis-tyyppisiä oli silloin ja aina vaan. Tuo violetti klematistyyppinen on selkeästi kovin siementämään.



Oranssi kellukka oli jo aikoinaan pannuhuoneen oven vieressä ja siellä sitä on yhä.


Päivänliljoja ei ollut kuin tämä rusopäivänlilja ja sen suuren kasvuston siirsin keväällä pois uudelle paikalle, kun se lakkasi kukkimasta.

Sinivuokko on myös Vihdistä ja se on siementänyt mukavasti. Emokasvi pitäisi siirtää pois huonosta paikasta, mutta jotenkin arveluttaa koskea siihen - olihan se äitini rakastetuin kasvi.

Matala siperiankurjenmiekka kasvoi kauan sitten entisen peruna/mansikkamaan laitamilla. Isän kanssa siirsimme valtavan kasvuston pois ja nyt se on alkanut kukkia paremmin kun juurakko jaettiin pieniin osiin.

Valkoinen lupiini on alkanut viihtymään uudestaan, kun olen sitä hoivannut

Pioneja äidillä oli kaksi ja yhä ne kasvaa


Äitini oli ammatiltaan kodinhoitaja ja sai asiakkailtaan jakopaloja, joten nämäkin pionit on saattaneet olla peräisin joltain herttaiselta mummulta.

Esikoita äidilläni oli useita ja ovat saattaneet jo moneen kertaan risteytyäkin. Tässä yks malliksi.

Juhannusruusu on edelleen sillä samalla paikalla, mille äiti sen on istuttanut. Muutaman jakopalan olen siirtänyt muuallekin ja pari kertaa se on leikattu alas.


Pohjolan Kuningatar on ollut aikoinaan harvinainen ruusu ja äitini on tämänkin tainnut tuoda kotipaikkakunnaltaan. Kauan ruusu kitui etupihalla, mutta siirron jälkeen tämä yksilö voi taas paremmin

Pihalta tietysti löytyy äitini aikaista vuohenjuurta,malvoja, keltakurjenmiekkaa, peurankelloa, isomaksaruohoa, kattomehitähteä, erilaisia pensaita ja krookuksia. Äidillä ei koskaan ollut narsisseja tai en muista ainakaan. Tulppaaneja ja helmililjoja oli, mutta ne taantuivat jo äitini aikana.