30. tammikuuta 2011

Vinca

Alkukesän yksi herttaisimmista kukkijoista on pikkutalvio (Vinca minor), mitä aika usein myydään perennana, vaikka se on varpu. Yleensä pikkutalviota tavataan vaaleansinisenä.



.. jolla on upea kiiltävä ainavihanta lehdistö. Varjoisissa paikoissa kasvaessaan, se ei kärsi lainkaan kevätvaurioita



Vaaleansinisen lisäksi on saatavilla ainakin tummanviolettina



Sekä violetti, että tämä valkoinen eivät ole yhtä kovia leviämään kuin vaaleansininen, mutta elinvoimaisia nekin ovat.



Vihreälehtisten muotojen lisäksi on ainakin pari kirjavalehtistä, kuten tämä 'Aureovariegata' ja se on osoittautunut erinomaiseksi kirjavalehtiseksi. Suosittelen sitä lämpimästi. Alkukesällä se ilahduttaa aavistuksen kirkkaaman vaaleansinisillä kukilla


Vinca minor 'Aureovariegata'



Loppukesän saakin ihastella upeaa kirjavaa lehdistöä.


Toinen kirjavalehtinen muoto pikkutalviosta on nimeltään 'Illumination' (kuva alla)ja se on mennyt ihan ok, mutta kärsii hieman kevätvaurioista eikä juurikaan ole meillä levinnyt saatika kukkinut. Näiden lisäksi on kokeilussa kerrottukukkainen ja vihreälehtinen pikkutalvio.

Vinca minor 'Illumination'



Kirjavalehtinen isotalvio taasen talvehti yhden talven, mutta toisen talven jälkeen se katosi. Olisi ollut mukava lisä talviokokoelmaan, mutta minkäs teet. Ehkä kokeilen vielä jonain toisena kertana tätä.

Vinca major 'Variegata'

Muut saniaiset

Pieni katsaus pihamme muihin saniaisiin. Sanaiaisille pyrin tarjoamaan varjoisia nurkkauksia, missä on metsämaata tai muuten vain multavaa maata. Koska kasvupaikkoja ja tilaa on vähän ei saniasiakaan ole tullut hankittua kuin muutama per vuosi. Ulkomaisilta taimistoilta olen ostanut kokeeksi pari, mutta muuten nämä ovat peräisin kotimaisista taimistoilta, kuten esim. Särkältä.


Ihan kuten edellisen tekstin kotkansiipisaniainenkin, on tämä metsäalvejuurikin todella yleinen puutarhassamme. Pikkuhiljaa se on meidän pienestä metsästä levittäytynyt varjoiseen nurkkaukseemme (pohja on aika pitkälti metsänpohjantyyppistä joten maan PH-luku on sille luultavammin suotuisa). Metsäalvejuuri on löytänyt jalansijansa kuusiaidan alta ja koivun kannoista


Metsäalvejuuri - Dryopteris carthusiana


Metsäpuutarhassa asustelee tunnistamaton hiirenporras, minkä ostin pari vuotta sitten kotimaisesta taimistosta

Hiirenporras, tunnistamaton lajike
Athyrium filix-femina



Kilpihärkylää onkin pakko käydä koskettamassa joka välissä, sekin on talvehtinut pari talvea hienosti


Kilpihärkylä - Polystichum setiferum 'Congestum'


Hopeanhohtoinen japaninhiirenporras 'Pictum' on tosi sievä ja mukavasti sekin on pari talvea talvehtinut. Hidaskasvuinen se on, mutta tosi kivan näköinen matalien keltalehtisten kuunliljojen kaverina

Japaninhiirenporras - Athyrium nipponicum 'Pictum'


Uusin ja pienin tulokas on tummaraunioinen ja se on istutettu kesällä 2010, joten nyt jännään talvehtiiko se vai ei.
Tummaraunioinen - Asplenium trichomanes


Muut pihamme saniaiset ovat joista ei vielä ole kuvia, perässä ostovuosi.
  • Athyrium filix-femina - Hiirenporras, 2010
  • Cystopteris fragilis - Haurasloikko, 2010
  • Dryopteris expansa - Isoalvejuuri, 2010
  • Dryopteris filix-mas - Kivikkoalvejuuri, 2010
  • Dryopteris filix-mas 'Linearis Polydactylon' - Kivikkoalvejuuren lajike 2010
  • Polypodium vulgare - Kallioimarre, 2008
  • Osmunda regalis - Kuningassaniainen, 2008


24. tammikuuta 2011

Kuningas


Meidän puutarhan kuningas on kotkansiipisaniainen - äkkiseltään laskin, että sitä on varmasti 20-30 neliötä. Se on äitini peruja ja viihtyy erittäin hyvin. Monesti naurattaa taimistoilla myytävät pienet alut, että eipä pienen raukan ostaja tiedä, että millainen kasvuvoima tähän saniaiseen on ohjelmoituna.


Alppiruusutarhassa se vielä asuu kiltisti varjoyrtin, alppiruusujen, kolmilehden ja varjoliljan kaverina


Hopeasalavan alla taas se asustelee yksinvaltiaana täyttäen koko penkan, mitä ei näy kuvassa. Tämä saniainen on osoittanut ruttojuurellekin oman paikkansa. Vain sinililjan voi kotkansiipisaniaisen kanssa asua ja niiden yhteiselo on muodostunut mutkattomaksi.


Koiratarhan lähellä taasen kuusiaidan vierellä kasvava kasvusto "syö" keltakirjokanukkaa suihinsa ja veikkaanpa, että pensas on tämän ottelun hävinnyt - katso kuvat alta.



Mikä on teidän puutarhan kuningas,
siis kasvi jota on
joko
määrällisesti tai alueellisesti eniten?

21. tammikuuta 2011

Vihreän sävyjä

Keväällä ehdin muutaman minuutin ihastella kasveja, kun ensin olen hiki hatussa leikannut alas kaikki perennan varret (jätän kaikki talventörröttäjiksi ja keräämään lunta), haravoinut piha (3000 neliötä), asetellut vesisaavit rännien alle, istuttanut juurakkoina ostettut perennat ja sipulikasvit ruukkuihin, laittanut linnuille juoma-altaan ja istuttanut muutama orvokin ruukkuun isän iloksi.

Toisin kuin muilla kotipuutarhureilla, minulla kaikki tämä täytyy tapahtua muutamassa päivässä, koska etäpuutarhuri ei voi koskaan levätä, kun vihdoin pääsee pihalleen. Pihapäivät alkaa yleensä viideltä aamulta ja loppuvat lähempänä puolta yötä. Kun taas matkaan junassa kotiini pohjoiseen olo on onnellinen, kädet vapisee ja paikat kolottaa kivusta. Nyt kun muutimme Oulusta Tornioon onkin etäpuutarhurilla matkaa puutarhaansa 450km.

Sen parin minuutin ajan jonka ehdin päivässä kasveja ihastella, joka vuosi ihmettelen samoja asioita: sitä miten kasvit nousevat maasta eri tavalla ja miten paljon jo pelkkiä vihreän eri sävyjä puutarhassa onkaan - Karhunjuuren ensiesiintyminen blogissani, vaikka se on minulla ollut useamman vuoden. Ostin sen ihanan ulkonäön ja lehtien pehmoisuuden vuoksi. Valkoisten kukkien takia se sopii paremmin kuin hyvin kuutamopuutarhaan./



Karhunjuuri - Meum athamanticum


Jättipoimulehti - Alchemilla mollis


Lehtokielo - Polygonatum odoratum


Kirjavalehtinen tähtiputki, Astrantia 'Sunningdale Variegated'


Jouluruusu - Helleborus sp.