30. toukokuuta 2013

Villaheisi kukassa


Aikaisin kukkivia pensaita ei ole liikaa ja osa niistä on pieniä sekä hidaskasvuisiakin. Villaheisi on onneksi kaikella tavalla poikkeus - se on jo suuri pensas, mistä riittää iloa pitkäksi aikaa.

Jo syksyllä nuput ovat valmiina ja heti lämpimien kevätilmojen puhaltaessa se puhkeaa kukkaan. Lehdet seuraavat jälkijunassa ja kesällä pensaassa on hopeanharmahtavia karvaisia lehtiä.

Tämä pensas juurtuu varsistaan ja pikkuisia villaheisiä onkin emopensaan lähellä. Täytyisi niitä vähän siirrellä ja levittää heittä muuallekin päin puutarhaa.









Royalty



Oih ja voih  - purppuraomenapuu 'Royalty' on kukassa ja mten paljon siinä onkaan somia kukkia. Ehkä se kiittää, kun olen suojannut sen talveksi niin hyvin eikä jänikset päässeet sitä järsimään.

Sillä oli todella kiva olemus, kunnes pari talvea sitten jänikset päättivät vähän muotoilla koristeomenapuuta. Jänikset olivat kalunneet varttakin pahasti, mutta onneksi puu selvisi.

Lehdet ovat vielä vasta hieman punertavat, mutta eihän kukat erottuisikaan jos lehdet olisivat tummat.




Hopeapensas



Pian puutarhavajan ympäristön valtaa hurmaava tuoksu, mikä lähtee kilse- eli hopeapensaasta. Yhtä hurmaantuneena ei sitten revitäkään juurivesoja, joita on koko alue täynnä..  Onneksi juurivesat on sen verran hentoja ja juuret lähellä pintaa että kitkeminen on helppoa, joskin kitkettävää on paljon.

Pensas on kuitenkin muuten nappivalinta alueelle joten olen sen antanut tyytyväisenä kasvaa. Vaatii vain itseltä kitkentäkestävyyttä, mutta itsehän olen valintani tehnyt niin sen takana myös seison konttaan kitkemässä. ;)



Riippahernepuu


Pieni riippahernepuu oli pakko saada-listalla, kun aikoinaan puutarhaa aloin rakentamaan. Äidillä kasvoi suuri riippa, ja muistan miten lapsena ihailin, kun puu oli alkukesästä kukkien houkuttelemina täynnä mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia.

Puutarhan yksi tärkeimmistä tarkoituksista minulle onkin tarjota suojaa, pesäpaikkoja ja ruokaa erilaisille hyönteisille ja eläimille.

Puutarhavajan vierustalle pensasangervojen keskelle istutin pienemmän riippahernepuun, sen varren korkeus on 150cm. Suurempi, parimetrisellä varrella varustettu, kasvaa talon seinustalla.

Hernepuut saavat härmän aika helposti, mutta tämä kasvaa sen verran kosteassa paikassa että härmästä ei ole ollut vaaraa. Märkyys tosin joskus on riesana. Jonkin verran hernepuu on nyt vanhempia oksiaan kuivattanut, mutta muuten en sitä ole leikellyt kuin pienillä hoitoleikkauksilla. Koska puu on vartettu, niin juuresta kasvaa piiskataimia joita leikkaan aina kun ne ilmestyy.



Latvustoa olen leikannut ottamalla kaikki suoraan ylöspäin kasvavat pois - tosin en vielä tälle kevättä. Myös hankaavat ja liian lähellä runkoa kasvavat oksat olen poistanut.   Jonkin verran liian pitkäksi kasvavia oksia täytyy lyhentää, etteivät ne osu pensasangervojen lehdistöön.



Kuolanpioni



Punaisista tupsuista on kasvanut parissa viikossa suuri määrä upean vihreitä tukevia varsia ja kuolanpionin nuppumäärä oli viikko sitten aivan huikea.


Voi sitä riemua, kun ensimmäiset nuput avautuivat jälleen kerran. Toukokuulla kukkii niin harvat suuret perennat, mutta kuolanpioni on ensimmäisiä kunnon kokoisia kasveja.

Tämä aarre onkin mummolta peräisin. Pioni kasvoi kivijalan vierellä ja oli häviämässä. Vain hyvin pieni alku oli suuresta kasvista jäljellä. Vuosia sitten pelastin kasvin vahvaan savimaahan, mikä pelasti kasvin varmalta tuholta.




27. toukokuuta 2013

Valkoinen sinikämmen



Se on täällä taas! 

Nimittäin valkoinen sinikämmen hyvissä voimin ja kukkivana. Edellisvuoteen nähden se voi mainiosti ja lehtimassa sekä kukkiakin on viime vuotta enemmän.

Kiinnostaisi kokeilla miten tämä kestäisi maljakossa - kauniin valkoiset vuokkomaiset kukat olisivat niin kauniita ihastella läheltä, mutta en raaski kyllä yhtäkään kukkaa napsaista maljakkoon. Ehkä sitten kun kasvi on suuren suuri ja kukkia ylenpalttisesti.. ehkä.. jos raaskin silloinkaan. 



26. toukokuuta 2013

Mukulaleinikki

Mukulaleinikin keltaiset pienet auringot pilkistelivät blogissa viimeksi vuonna 2009

Kasvi muistuttaa edesmenneestä Taimi-tädistä ja leinikki kasvaa hopeasalavan alla ja sain sitä aikoinaan vain pari mukulaa. Nyt leinikki on levinnyt suureksi, reilun neliön, kasvustoksi saniaisten ja kuunliljojen aluskasviksi.

Lumen sulettua mukulaleinikin pienet lehdet pinnistävät maasta heti kasvitieteellisten krookusten saatua kukintansa päätökseen. Pian mukulaleinikki on täyttänyt kasvualueensa pienten kiiltävien lehtien peittoon ja keltaiset kukat paistaa kuin aurinkoina varjoisassa kasvupaikassa. Kukinnan jälkeen mukulaleinikki vähitellen katoaa näkyvistä ja antaa tilaa muille kasveille.

Ranunculus ficaria


Romuromantiikkaa


 Puutarhamaailmassa on kova sana tällä hetkellä puutarhasisustaminen. Tehdään puutarhoista olotiloja, ulkoisia olohuoneita. Se tuntuu jakautuvan trendikkäisiin suuriin alueisiin ja sitten tähän edustamaani romuromantiikkaan.

Tämä jälkimmäinen on minusta kutkuttavin - kaikilla vanhoilla tavaroilla on sielu ja tarina kerrottavana. Isäni on aivan valtava rautaromun kerääjä ja tämä on minun onneni!

Lyhdyt ovat isäni ja mahdollisesti siis myös isovanhempieni vanhoja. Tuolinrunko löytyi Torniosta romulavalta ja se tosiaan tuli muuttokuormassa n. 500km tänne Etelä-Pohjanmaalle. ;)

 



Kesäkukkaistutuksia

Tällä viikolla sain etuoven ympäristön kukitettua. Ovesta tultaessa on oikealla puolella koko talon mittainen varjokasvien penkki ja vasemmalla tiilikivilaatoitus ja pieni varjokasvipenkki. Pihatie on siis ovesta tultaessa vasemmalla.

Portaille laitoin perinteisen orvokkiruukun ja pienen palan kirjavaa maahumalaa tuomaan vähän vaihtelua. Paikka on varjoisa, mutta orvokit viihtyvät siinä mainiosti. Pidän kovasti näistä pikkukukkaisista orvokeista. Nyppimistä riittää ja laitoin istutuksen yhteydessä pari lannoitekäpyäkin niin riittää kastelu ja nypintä hoidoksi.

Orvokit on helppo uudistaa kukinnan taantuessa siten, että leikkaa ne 5cm mittaiseksi. Parissa viikossa orvokit ovat täynnä kukkia ja uusi vehmas kasvu käynnissä.  Tässä ruukussa on kolme orvokkitaimea, ne maksoi 0,60€/kpl ja maahumala 3,90€, mutta jaoin sen kuuteen osaan ja yhden osan istutin tähän ruukkuun.


Porrasalue on aika pieni, mutta juuri ja juuri siihen mahtuu tuoli, ruukku ja lyhtyjä.



Portaiden vieressä on tiilikivilaatoitus, minkä on vallanneet lehtoakileijan ja kotkansiiventaimet. Niitä aina välillä leikkelen alas ja kaivan ylös, mutta aina ne levittäytyvät. On mukava joskus hävitä taistelu, ainakin jos lopputulos on näin nätti.



Ruusubegoniat oli pakko ostaa, kun niitäkin töissä ihastelin kerta toisensa jälkeen. Ruusubegonia oli aika arvokas, 3,90€/kpl ja ruukussa on yksi rehevä taimi. Tästä on iloa koko kesäksi, ettei se kyllä siihen nähden paha hinta ole.



Muutama amppeli roikkuu myös etuovea koristamassa - pieniä valkoisia petunioita kasvaa jokaisessa amppelissa. Petunioita oli tässä amppelissa 2kpl, 0,90€/kpl.


Takapihan puupöydälle istuttelin valkoisia orvokkeja. Kussakin ruukussa yksi orvokki, hinta niilläkin se 0,60€/kpl. Lyhty oli löytö Tokmannin alesta (maksoi vain kympin) ja lasikuvut on hankittu vuosia sitten Villiniittyn-nettikaupasta.


Avokallion istuma-alueelle tuli myös valkoisia pieniä petunioita. Hinnat oli suurille taimille myöskin 0,90€/kpl. Tässä ruukussakin on vain yksi.


Puutarhani narsisseja kuvattiin Viherpiha-lehteen ja sitä kuvatessa keräsin kimpun erilaisia narsisseja. Kaveriksi laitoin muutaman viiruhelpi-heinän. Lehti ilmestyy keväällä 2014.





Pihaesikko

Perinteisesti taidan joka kevät kertoa mummolasta löytyneestä pihaesikosta ja ei rikota perinnettä tänäkään vuonna. ;)

Vuosittain täytyy maasta esiin nouseville varsille lisätä multaa, mutta muutapa hoitoa nämä ei tarvitsekaan. Tänä keväänä kukinta on ollut erityisen loistavaa.

Kasvusto on sen verran rehevää, että tästä tulee alkuja syksyn kasvimyyntiinkin.




23. toukokuuta 2013

Kesäleimu

On paha olla taimistolla töissä, ja päivän mittaan tulee käsiteltyä tulevia ja meneviä kesäkukkia (ja hullannuttua niihin).

Kesäleimusta olen lukenut, mutten ole sitä koskaan kasvattanut - lajikkeesta riippuen siitä kasvaa 20-40cm korkea ja se viihtyy auringosta puolivarjoon, ja kosteahkossa maassa. Töissä suuri kasvihuone tuoksuu kesäleimujen kohdalla huumaavasti ja hennon vaaleanpunaiset kukat saivat minut näitä kokeilemaan.


Ruukut on peräisin paikallisesta ruukkutehtaasta, mitä enää ei ole vuosikymmeniin ollut olemassa. Ruukut taasen laitoin patinoituneen kukkatelineen päälle. Aika tavalla saa kyllä kastella näin pieniä ruukkuja.


Keltakielokki



Taisinkohan nyt onnistua kuvaamaan keltakielokin herkkää kauneutta siten kuin itse sen näen. 


Jouluruusu

Siementaimena puutarhaystävältä saatu nimetön jouluruusu ilahdutti tänään avaamalla yhden kukan. Siirto metsäpuutarhaan metsästä tuntui olevan oikea ratkaisu.





21. toukokuuta 2013

Löytöraparperi

Reilu viikko sitten kerroin löytöraparperista ja tältä se näyttää tänään.  Se on kyllä valtavan elinvoimainen..


Jättipoimulehti

Alchemilla mollis

Aamukierroksilla ihastelin jättipoimulehtien suuria mättäitä siellä täällä. Poimulehti on erittänyt lehtien reunoihin vesipisaroita ja lehdissä kimmeltää vesipisarat kuin pienet timantit.

Sinertävänvihreä lehdistö erottuu edukseen aamukierroksen muista kasveista.


Maksaruoho

Pionitarhan vanha ja nimetön suuri maksaruoho näyttää jo tässä vaiheessa hyvin lupaavalta. Voisin tuijotella tätä kasvia vaikka miten kauan.

Niin herkän kaunis, mutta niin kestävä kaunotar. Loppukesää ja kukintaa odotellessa.


20. toukokuuta 2013

Tarhakylmänkukka


Olipa iloinen yllätys huomata punertavan tarhakylmänkukan olevan kukassa. Muutama vuosi sitten sen istutin ja se on kyllä kasvanut, muttei kukkinut. Meillä ei ole mitenkään hyvät edelletykset kylmänkukille joten niillä menee muutama vuosi ennen kuin kasvit kotiutuu.