14. syyskuuta 2013

Lehtisatoa


Veli tuli puutarhatöihin apuun lehtipuhaltimen voimalla. Lehtipuhallin valittiin Suomen Luonto-lehden vuoden 2000 turhakkeeksi. Silti aika verraton apuväline näin maalla ja suuressa puutarhassa. Voin kyllä kuvitella millaista on, kun esikaupunkialueiden pienillä omakotitalotonteilla pörrää erilaiset koneet.

Puutarhasta on lehtipuut vähitellen vuosien aikana kaadettu niin vähälle, että kuvan lehtiväylä on riemuvoitto. "Lehtisato" tulee tarpeeseen, kun sain sen kaiken upotettua penkkeihin matojen ruuaksi. Kattaminen on oikeastaan ainut keino taistella savimaata vastaan. Savi "syö" vähitellen pussimullan, ja rikkakasvit eivät tunnu siitä lähtevän koskaan kokonaan. Maanparannus kattamalla onkin paras keino saada maata parannetta ja muokattua.




Olen tänä kesänä vähitellen alkanut harjoittamaan paikallakompostointia. Koska ei ole keräävää ruohonleikkuria, niin ei tule ruohosilppua joten täytyi keksiä muu keino. Olenkin sitten silpunnut isojen lehtevien perennojen lehtiä ja varsia katteeksi peratuille alueille.

Auringontähti ja suomentatar ovat sellaisia kasveja joista haluan päästä vähitellen eroon, ja ne ovat varsin tuottoisia, joten vihreää katetta niistä saa jatkuvasti. Kukkavarret ja alasleikkaukset leikkaan myös jatkossa suoraan penkkiin. Iso piha antaa myös anteeksi siinä, että kaikki tämmöiset ei-niin-kauniit-ratkaisut jäävät taustalle, kun koko ajan riittää nähtävää.

Myös kallio on puhdas havunneulasista ja lehdistä.


Nurmikon leikkasin viimeksi torstaina 29.8., ja nyt uudelleen tänään. Nurmikonkasvu on jo kovasti rauhoittunut, vaikkei yöpakkasia ole tainnut vielä olla lainkaan. Pidän kyllä kovasti isoista nurmialueista. On tilaa ihastella, koirien leikkiä ja itsekin voi kuljeskella.




8. syyskuuta 2013

Siementaimi


Suuressa puutarhassa ja sen hallitussa kaaoksessa, sekä ajanpuutteessa on sekin etu, ettei ehdi kaikkialle. Ei kertakaikkiaan pysty kuopsuttamaan ja perkaamaan ihan kaikkea. Tämä kaikki antaa etumatkan siementaimille.

Viime vuoden keväällä ihan kivijalan viereen aurinkoiselle ja kuivalle paikalle oli ilmestynyt pieni imikänsiementaimi, mikä jatkoi tänä vuonna kasvuaan. Putkiremontin yhteydessä piti lumipallopuutarhan yksi penkki osittain avata, joten siihen tuli vapaata tilaa. Siirsin 'Mrs Moon' imikän takaisin vanhaan paikkaansa ja sen lisäksi pari siementaimea, joista toinen on tässä.

Rotkolemmikit ja imikät ovat alkaneet todenteolla viihtymään, ja parin vuoden aikana on löytynyt hauskoja siementaimia. Tällä imikänlapsella on lehdissä pieniä väkäsiä. Saa nähdä, onko se ihan ominaisuus vai kuivuudesta johtuva. Kaunis lehdistö kuitenkin.



Katvio, osa 2


Kirengeshoma palmata

Pari viikkoa sitten katviossa oli lupaavan näköiset nuput ja vähitellen nuput ovat auenneet. Kukintaa jatkuu pakkasiin saakka, toivottavasti  vielä pitkään. Vielä ei ole yöpakkasia ollut, kuunliljan lehdistä päätellen.





Katvion kaverina etualalla kasvaa kääpiöjaloangervoja ja punaimikkä 'David Ward', sekä taustalla alppiruusuja, timanttituijia ja varjoyrttiä. Vierustoverina syyshortensia, mikä on kyllä todella kiva kaveri haaleankeltaisille katvion vahamaisille kukille. Harmittavasti katvion lehtiä on joku nakertanut, niin sen kiva lehdistö ei ole edustavana.

Tämä ei oikein tule edukseen yksittäiskasvina vaan massana olisi hienoin, esimerkiksi juuri syyshortensian, saniaisten ja suurien kuunliljojen kaverina. Mutta kuten aina kaikkien erikoisuuksien ja muidenkin kasvien kohdalla - ostan aina ensin yhden, seuraan sen viihtymistä ja tarpeen tullen ostan lisää tai jaan emotaimea. Meillä on niin savista ja jankkosavea, mikä "syö" kaiken penkkiin lisätyn pussimullan, joten on arpapeliä, mikä kasvi viihtyy ja mikä taas ei. Katvio oli onnekas - istutin sen vanhaan kompostiin, joten sen asiat ovat paremmin kuin hyvin.




David Ward

Pulmonaria rubra 'David Ward'

Vihdoin on syksy ja viileät yöt!  Punaimikkä 'David Ward' tarvitsee viileitä öitä ja kasvi kaunistuu aina syksyä kohden. Sateisena kesänäkään sille ei vaan riitä missään tarpeeksi kosteutta ja se käpristää lehtensä hieman rullalle, mikä on sen huonoin ominaisuus.


Kääpiö(kiinan)jaloangervoja kaverina ja David, lähes täydellisesti onnistunut yhdistelmä puutarhassani, ja vahinko oli, tottakai. :)




Jaloangervo 'Color Flash Lime'

Astilbe 'Color Flash Lime'

 Ihan kuten jaloangervo 'Color Flash Red'kin pääsi limenvihreälehtinen 'Color Flash Lime'-jaloangervo paremmille kasvupaikoille vaahteran alle. Punalehtiruusu oli niin viaton, kun 2009 istutin Limen sen alle, ja kas kummaa, tänä vuonna oli edessä jaloangervon muutto.

Pidän kovasti siitä, että puutarhassa on paljon puita ja erikokoisia pensaita. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että aina suunnitellut penkit muuttuvat ja joutuvat muutoksen eteen, kun pensaat ovat tarpeeksi suuria.  Haluan saada penkit äkkiä valmiin näköisiksi perennoilla siksi aikaa, kunnes pensaat ovat täysikokoisia.


Jaloangervo on kovasti innostunut uudesta kasvupaikasta ja kasvattanut mukavasti uusia lehtiä. Uudet lehdet ovat limenvärisiä.Taustalle siirsin ystävältäni Morsingolta saatua korkeaa ja vanhaa valkokukkaista jaloangervoa, mikä on hyvä tausta Limen pinkille kukille. 




Hunturikko

Saxifraga cuneifolia

Myös hunturikko, Saxifraga cuneifolia,  on ollut muuttopuuhissa tänä vuonna. Siirsin sen puutarhavajan edustalta kuusen alle olevaan kivireunaiseen penkkiin. Ripottelin pienempää haketta ruusukkeiden väliin, että kasvi saisi vähän apua juurtumiseen kun juuret oli niin mitättömän pitkät ja siirtohetkenä oli hellettä. Hake täytyy poistaa ensi keväänä, että kasvi saa rauhassa levittäytyä.

Valkoinen kukinta olisi normaalisti kesä-heinäkuussa, mutta meillä kukintaa ei ole tietenkään näkynyt, kun villapaju oli kasvanut niin suureksi, että huhturikolla oli hieman ahdasta. Hyvin se oli varjoa, rikkakasveja ja pientä kasvutilaa vastustanut ja säilynyt hengissä.

Tämä on niin minimaalinen kasvi, että se pitää olla näkyvässä paikassa ja etualalla.  Pidän kovasti näistä talvivihreistä kasveista, kun ne tuo kevääseen heti sitä niin kaivattua vihreyttä.




Lovely Pink

Dasiphora fruticosa 'Lovely Pink'


Puutarhan muut kasvit alkavat vähitellen siirtyä talvelevolle, kun vaaleanpunainen pensashanhikki vasta aloittelee kukintaa. Hennon vaaleanpunaisia kukkia on pensaan vanhoissa kaartuvissa versoissa siellä täällä ja uudet kukattomat versot sojottaa pystyssä, mikä tekee pensaasta hieman villin näköisen.



Saku



Sammakko oli hypännyt sankoon, eikä ollut päässyt sieltä pois. Nostin Sakun kalliolla olevaan pienen painanteeseen, missä sai rauhassa kerätä kosteutta ja ihmetellä sammaleista maailmaa Aamulla Saku oli poissa, sillä se oli yön laskeuduttua lähtenyt omille teilleen.



¨

Summer Wine

Physocarpus opulifolius 'Seward'/Summer WineTM


 Purppuraheisiangervo Summer WineTM tai toiselta nimeltään 'Seward' on hyvin paljon saman tyyppinen kuin yleisesti myytävä 'Diabolo'.  Tämä ehkä on vielä hieman tummalehtisempi, matalampi ja tiiviimpi.


Peittopaju 'Tuhkimo'



PPeittopaju asustelee lännenheisiangervo 'Summer Wine'n juurella hyvin karussa ja kuivassa paikassa, ja siksipä se kasvaa hyvin rauhakseen. Peittopaju hyvässä kostessa paikassa kasvaa niin suureksi, ettei sillä olisi tilaa meidän puutarhassa. Nyt saan nauttia minimaalisesta peittopajusta. Lisää tietoa pajusta löydät Suomalainen taimi-sivustolta.

Paljakkapaju

Salix glauca var. callicarpaea 'Haltia'


Paljakkapaju on mainio maanpeittopensas, mikäli sen alustan pitää siistinä rikkaruohoista ja kattaa alustan hakkeella, että lehdistö pysyy puhtaana mudasta. Tämä puutarhuri ei pitänyt pensaasta huolta ja tässä sitä ollaan, voiton puolella tosin ollaan jo. Paju oli peittynyt sammaleeseen, heinikkoon ja henkihieverissä.

Kivikon uudistuksen yhteydessä pajukin sai rakkautta ja huolenpitoa - perkauksen yhteydessä nostin kädet pystyyn, kun pajun versot olivat takertuneet heiniin ja osa oksista oli heikkokuntoisia. Leikkasin pajun alkukesästä niin pieneksi kuin maltoin, lannoitin ja kastelin hyvin ennen katekankaan ja hakkeen levittämistä. Uudet lehdet ovat kasvaneet paljaisiin varsiin, mutta sääli, ettei osa varsista  lähtenyt kasvuun.

Jospa paljakkapaju olisi nyt pelastettu ja parin vuoden päästä levinnyt laajalle alueelle, minkä pajulle varasin. Lehdet ovat näin syksyllä harmaanvihreitä, mutta keväällä siihen puhkeaa paljon harmaanvihreitä lehtiä.




4. syyskuuta 2013

Kirjavat kehtolehdet

Huikkasin jokunen aika sitten kirjavalehtisen kehtolehden, Tolmiea menziesii, perään ja Inkivääriltä sellainen löytyi, kiitos kovasti! 

Istutuspuuhassa aloin katsella tarkemmin ympärilleni alkuperäisen vihreälehtisen kehtolehden suuntaan. Siellähän se oli! Oli mennyt tekemään kirjavalehtisen siementaimen! Siementaimi piilotteli imiköiden alla niin en sitä ollut aiemmin edes huomannut. Kitkin imiköiden lehtiä ja nyt kehtolehti on saanut kovasti kirjavuutta lehtiinsä.

Siementaimi


Inkivääriltä saatu aarre on istutettu lähelle vihreää kehtolehteä ja tuota kirjavalehtistä siementaimea. Metsäisessä osassa puutarhaa on hyvä kasvualusta ja se on suojaisa paikka puiden ja rakennusten vuoksi.
Inkiväärin lahjoitus


3. syyskuuta 2013

Tiger Stripe

Tiarella 'Tiger Stripe'
Kesä ja alkusyksy on mennyt parantaessa kasvien istutuspaikkoja ja tekemällä kasveille sisäisiä siirtoja parempaan paikkaan. Erityisesti niiden kasvien osalta, mitkä voivat huonosti. Puutarhassa on keskeneräisiä projekteja siellä täällä, aukkopaikkoja ja huonosti voivia kasveja, ja pahasti rikkaruohottuneita kohtia. Vähitellen olen käynyt penkin kerrallaan ja tehnyt kaikista tärkeimmät työt. Tokikaan kaikkiin alueisiin ei ole edes koskettu!  Sellaista se vaan on, kun on asunut täältä niin kauan pois ja toisaalta puutarha on suuri.

Yksi herttainen tiarella 'Tiger Stripe' sai uutta intoa kasvuun, kun paransin maata sen alla ja istutin sen uudelleen samaan kohtaan. Nyt se kiittää terveellä uudella lehdistöllä ja lehtiinkin alkaa tulla lajikkeelle ominaista väritystä. Jospa se nyt tästä reippaantuu..





Kääpiökiinanjaloangervo

Puutarhassa alkaa kukinta olla päättynyt monilla kasveilla. Toiset kasvit vasta alkavat kunnolla kukkia ja yksi niistä on kääpiökiinanjaloangervo, joita minulla on yhteensä kuusi kasvustoa. Jonkin verran näissä on koko- ja sävyeroja. Kukinta alkaa elokuussa ja jatkuu aina pakkasiin saakka. Korkeutta on 30-40cm.

Tämä kasvi saa joka vuosi enemmän ja enemmän huomiota puutarhassa. Jossain vaiheessa kesää puutarhainnostukseni lakkaa, ja syksyn hyttysvapaan ja viileämmän sään ansiosta aktivoidun taas puutarhatöihin. Mikäs sen kivempaa kuin ihastella viimeisiä kasveja ennen talven tuloa.

Harmittavasti en ole tätä kasvia nähnyt oikein kenenkään puutarhassa. Hankkikaa tätä söpöläinen ihmeessä omaan puutarhaan tuomaan syksyyn piristystä! :)

Metsäisemmässä osassa puutarhaa kasvaa aika pinkki ja korkea versio:


Astilbe chinensis Pumila




*  *  *

Edellisen lähettyvilla hieman vaaleampi versio:

 
Kääpiökiinanjalonagervoja kannattaa ehdottomasti istuttaa kuunliljojen ja syyshortensioiden läheisyyteen. Nämä monikäyttöiset syyskukkijat jaksavat kukkia myös kuivassa ja varjoisassa kasvupaikassa. Kasvi leviää maltillisesti suikertavan juurakkonsa avulla eli se on oiva maanpeitekasvikin.



*  *  *
Alppiruusujen kupeessa punaimikkä 'David Ward'in kaverina kaikista haalein versio:






 *  *  *

Puutarhavajan lieppeillä on myös kolme kasvustoa joista kuvasin yhden. Tämä on myös hieman eri sävyä kuin edelliset, mutta lähimpänä ensimmäistä.

Kesällä jaoin tämän, paransin kasvupaikan ja istutin uudelleen ja nyt se kiittää runsaalla kukinnallaan. Savimaan ansiosta kasveja voi jakaa ja siirtää kuumallakin säällä, kun maa ei koskaan pääse kokonaan kuivumaan, ainakaan jos laittaa vähänkään katetta.