30. syyskuuta 2014

Linnan puistossa



Viikonloppuna kävimme tutustumasssa Hämeen linnaan ja linnan ympärillä on upea, hyvinhoidettu puupuisto. Puistossa kasvoi monia upeita puita ja yksi lempipuistani, hopeasalava, oli hyvin edustettuna puistossa. Mikä kunniatehtävä reunustaa upeaa vanhaa punatiilein verhoiltua linnaa.

Puiden lehtien hopeainen väritys toikin linnan punatiilet hyvin esiin ja korostivat sitä entisestään vihreän nurmikon lisäksi.

Välillä harmittaa, kun hopeasalavia istutetaan aivan liian pieniin paikkoihin, missä sillä tila ei riitä kasvamiseen. Puu tarvitsee runsaasti tilaa ympärillee, että siitä kehittyy suuri ja leveälatvuksinen.

Teimme koirien kanssa iltalenkin tähän samaiseen puistoon ja iltavalaistuksessa ja sekä linna että puut näyttivät niin maagisilta. Puut kahisivat iltatuulessa tuoden ripauksen taianomaisuutta vielä entisestään.




 Salix alba var. sericea ’Sibirica’

Köynnösunelmia, osa 2




Tuossa kotvasen aikaa sitten kirjoittelin köynnösunelmistani. Taisin vahingossa löytää sellaisen unelmieni seinän köynnöksineen Hämeenlinnasta, ja tarkemmin Hämeen linnan takana sijaitsevasta Militaria-museon seinästä.

Unelmien seinä olisi punatiilinen, paljon ruutuikkunoita ja seinää peittäisi vehmas villiviini. Voinette arvata millainen hymy oli kasvoilla ja sädehtivät silmät, kun näin unelmani.

Seinän taakse kätkeytyi Militaria-museo, missä kannattaa kaikkien Suomen historiasta ja sodankäynnistä kiinnostuneiden käydä, ja ihan yleissivistyksenkin vuoksi - kolme kerrosta ja laajapiha-alue täynnä sota-aikaisia ja uudempia esineitä ja ajoneuvoja.










Viherpiha-lehdessä


Pääsin mukavaan juttuun mukaan, kunViherpiha-lehdestä Anna pyysi minua juttuun, missä kerrotaan muutamasta puutarhablogista.

Tällaista lehteä kannattaa siis lehtihyllyillä etsiskellä, mikäli haluaa lukea allekirjoittaneen ja muiden puutarhablogikirjoittajien mietteitä omasta puutarhasta ja blogista.

Iso kiitos Annalle tästä mahdollisuudesta ja ihania aurinkoisia syyspäiviä täältä toivottelen! :)



29. syyskuuta 2014

Viljelykauden päätös Partapuutarhassa

Palataan vielä Partapuutarhan tomaattijuttuihin - siellä viljelykausi on päättynyt.

Avomaalla ruukuissa kasvaneet tomaatit saivat aikamoista kärsimystä  koko kesän ajan luonnonvoimista, kuten heinäkuun paahtavasta auringosta, elokuun kovista tuulista ja kaatosateista. Kastelu, lannoitukset eikä tukikepeistäkään löytynyt apua, että kasveja olisimme saaneet pitää luonamme pitempään.  Katkenneet ja taipuneet varret ei enää ollut ilo silmälle, joten korjasin sadon ennen pakkasia ja kasvit vein kompostiin. Lisäksi lehdistöön pesiytyi tauteja ja tuholaisia.

Etsiskelin ruokaohjeita, millä voisi vihreät raa'at tomaatit kätevästi hyödyntää. Mieluista ohjetta ei pitkällisistä etsiskelyistä huolimatta löytynyt ja satoakin oli reippasti, joten päädyin keräämään sadon talteen.

Sadon kypsyttämiseen sisällä on monenlaisia keinoja, mitä olen keskustelupalstoilla lueskellut. Toisten mielestä sato kypsyy parhaiten pimeässä ja osa käyttää omenoita kiihdyttämään kypsymistä. Myös kypsyttämislämpötiloista on kovasti eriäviä mielipiteitä.

 Menin siitä mistä aita on matalin - kaikki tomaatit vuokaan ja keittiönpöydälle ikkunan eteen. Tomaatit ovatkin kypsyneet mukavaan tahtiin ja pientä naposteltavaa on riittänyt. Jos kaikki eivät ehdikään kypsyä niin ei ole suuri harmi.

 Sadon korjasin 20.9 vuokaan ja kymmenen päivän jälkeen vuoassa oli jo kivasti punaposkisia:




 Muutama kuva tomaateista ennen lopullista sadonkorjuuta, kuvat otettu 20.9.


'Red Rubin'


'Red Rubin'

'Rentita'

'Rentita'


23. syyskuuta 2014

Tomaattiviljelmät


'Red Rubin'

Parvekeviljelyssä erityisen hyvin onnistui tomaatit ja ensi kesänä parvekkeelle koitan metsästää muitakin matalakasvuisia lajikkeita. Haaveissa olisi löytää ainakin esikasvatettuja keltaisia lajikkeita.

Pieniä ja vähän isompia punaisia tomaatteja on saanut popsia suoraan puskasta useita kertoja. Satoa on tullut ripotellen, ettei ihan salaattia ole saanut näistä kahdesta tehtyä. Täytyisi istuttaa useampi per lajike, mikäli salaattiaineita haluaa.

Ilmat viilentyivät syyskuussa sen verran paljon, että aluksi nostin reiluksi viikoksi tomaatit parvekkeen valoisimpaan kohtaan. Auringonsäteet hellivät punertuvia tomaatteja kunnes sunnuntaina kelit muuttuivat selvästi kylmemmäksi. Oli luvattu yöpakkasia.

Sunnuntaina nostin sinkkisangoissa kasvavat tomaatit olohuoneen ikkunan eteen, missä punaposket ovat punertuneet hetki hetkeltä. Kätevää kypsyttää sato tällä tavoin ja onhan lehdistökin vielä elinvoimainen ja komean tummanvihreä, ettei kasveja tarvitse ihan vielä viedä kompostiin.

 'Red Rubin'
Taustalla isokasvuisempi 'Rentita'


'Red Rubin'

Lannoittelin kasvit Neudorf'in Bio-Tomaattilannoitteella kolmasti kesän aikana - istutusvaiheessa, heinäkuun lopulla ja uudelleen vielä elokuun puolivälissä. En voi kylliksi tätä lannoitetta ylistää, se on ylivertainen. 

Lannoitus on helppoa annosteluohjeen mukaan. Jauhe sekoitetaan kasvualustaan - pari ruokalusikallista istutusvaiheessa ja jatkossa yksi ruokalusikallinen heinä- ja elokuussa.

Kuva lainattu täältä.

14. syyskuuta 2014

Syksyä Parvekepuutarhassa


Parvekkeella aika tuntuu pysähtynee - yöpakkaset saapuvat varmasti piakkoin ja kesäkukkien aika on sitten viimeistään ohitse. Kesäkukkien"rivistöä" olen vähitellen harventanut. Petunia-amppeli, suurin osa mustista petunioista ja muista kesäkukista luovuin tovi sitten. Pelargoniat jaksavat vielä kukkia ja kasvaa.

Ihailun olenkin kohdistanut pajualtaiden hopealangalle, limenväriselle sypressille, syklaameihin ja kirjavaan hebeen.





Toiseen pajualtaaseen livahti syyshankinnoista sypressi, hopealankaa, punalehtinen keijunkukka ja valkoisia callunoita.  Hopealehdet saivat jatkoaikaa, kun siirsin ne kesäkukkaistutelmista jatkamaan kasvua syyskasvien syliin.


 Hakuropaju tiputtelee lehtiään ja sen juurella hirssi alkaa siirtyä elonsa loppupuolelle. Vinkeän väriset petuniat ovat taantuneet, mutta muratti porskuttaa. Olen kahden vaiheilla, että jätänkö muratit talveksi parvekkeelle vai istutanko ne Partapuutarhaan odottamaan ensi kesää.