Siirrän myöhemmin tämän jutun ajallisesti oikealle paikalleen toukokuun loppuun, mutta nyt nautitaan ja imetään kevään vehreyttä ja energiaa kuvien kautta.
Muutin siis huhtikuussa Etelä-Suomeen väliaikaiskotiin ja kodin varmistuttua toukokuun lopulla kävin Lakeuksilla hakemassa muuttokuorman ja pakkailujen ohella napsin muutamia kuvia.
Lopultahan siinä kävi niin, että työkiireet veivät ja ehdin puutarhaa tervehtimään seuraavan kerran vasta elokuulla, mutta puutarhaa oli rakastettu ja huolehdittu isän ja veljen voimin. Tassu-kissa oli pitänyt hiiri- ja myyräkantaa pienenä.
Näissä kuvissa on vain osa puutarhaa - pionimaa, etupiha, nauhustarha ja hopeasalavan alustan kasvillisuus jäi muuttokiireissä kuvaamatta.
Kolmentuhannen neliön puutarha on monella tapaa unelmapuutarhani. Savimaan kanssa on taisteltu useita vuosia ennen kuin opin, miten siinä saa kasvit kukoistamaan ja menestymään.
Rakastan suuresti puutarhani kerroksellisuutta - suuret vanhat puut kehystävät ja varjostavat ja pensaat antavat lisäsuojaa ja luovat mikroilmastoja joiden turvin herkemmätkin kasvit pärjäävät. Havut tuovat paljon mielenkiintoa myös aikaan jolloin muualta vihreys on poissa. Lukuisat perennat ja sipulikasvit tuovat väriloistoa ja muuttavat puutarhan värimaailmaa ja kiintopisteitä kukin vuorollaan.
Puutarhavajan edustaa |
Kohti vanhaa ruusutarhaa |
Puutarhavajan taustaa |
Suuri koivu levittää oksansa käytävien päälle |
Pensasangervoja |
Talon seinustaa |
Vuonna -98 siirtämäni kuuset voi hyvin |
Kiviallas |
Pensastarhaa |
Lumipallotarhaa eli takapihaa |
Tuettu omenapuu |
Metsäpuutarhaa koiratarhan suunnalla |
Takapihalla |