Valkopiippo

Luonnossa vielä harvinaisena kasvavaa valkopiippoa on tavattu Etelä-Suomesta aina Tornioon ja Kuusamoon saakka - levinnäisyyskartta. Suomessa se on uustulokaskasvi, mutta kotoisin se on Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoisilta alueilta.

Valkopiippo on monivuotinen ja hyvin pitkäikäinen heinä, jolla minusta voisi olla enemmänkin käyttöä  puutarhoissa.  Talvivihreänä se on heti keväällä kaunis monista muista koristeheinistä poiketen.

Alkuperäinen yksilö tuli taimivaihdossa jo 14-vuotta sitten ja se samainen yksilö on kasvanut kuuutamopuutarhassa samassa paikassa siitä saakka. Uskomatonta, että täällä blogissa on siitä maininta 13-vuotta sitten! Kauanpa tätä blogia on tullut kirjoiteltua ja aina löytyy silti kasveja joille palstatilaa ei ole tarpeeksi annettu.

Kasvusto on vähitellen suurentunut ja hyvin satunnaisia siementaimia on siellä täällä ja näistä siementaimista kokosin söpöt mättäät kuunliljan ja karhunlaukan väliin. Monien koristeheinien pelote on liiallinen leviäminen ja tämänkään kohdalla sellaista ei tarvitse pelätä.

Mätäs jää 20cm korkeuteen, kun taasen kukkavarret kohoaa lähes puoleen metriin. Varjoinen ja kuivahko kasvupaikka on sopinut mainiosti, eikä näinä vuosina ole millään tavalla hemmoteltu. Aurinkoisemmassakin paikassa se on viihtynyt ennen kuin kuutamopuutarha kasvoi umpeen. Nyt kuutamopuutarhan uudistuksen myötä oli aika nostaa valkopiippokin uuteen loistoonsa ja esille.

Himalajanesikko

Himalajanesikko
Primula rosea 'Gigas'

Puolivarjossa viihtyvä himalajanesikko on asustellut meillä jo useamman vuoden. Sitä myytiin eurolla syksyn alessa muutama vuosi takaperin, eikä se tuntunut houkuttelevat kukinta-ajan ulkopuolella juuri ketään ostajia, kun lähes koko laatikollinen sitä oli myymättä.

Tämä pirtsakan värinen esikko on osoittautunut mainioksi kevätkasviksi. Hankin taimia useamman kokeeksi ja ohjeissa lukeva"arka talvimärkyydelle" meidän savimaassa on sellainen, mistä nousee karvat pystyyn. Valitsin paikaksi suuren edesmenneen tuomen alustan, missä maa on hiekkaista savimaata ja maa viettää hieman. Talvimärkyyttä paikassa ei juurikaan ole, mutta keväällä sitäkin vastoin on pieni tulva juuri siinä alueella - tosin esikot ei ihan vedessä lillu, mutta niiden kasvupaikan lähelle kerääntyy kuitenkin joka kevät lumen sulamisvesistä pieni lammikko, mikä vähitellen imeytyy maahan. Eikä ihmekään, että kasvi meillä viihtyy sillä lajin alkuperäinen kasvupaikka on  märät niityt.

Sähäkkä pinkki on saanut kaverikseen kultatesma-heinää, joskin täytyy heinää lisätä vielä tuonne taustallekin, niin esikko tulisi vielä enemmänkin esiin.  Korkeutta 'Gigas'illa on vaaksan mitan verran.

Kukinnan loppuvaihetta

Narsissien siirtoa ja jakamista

Narsissi numero 2, Spring Pride-nimisenä myyty

Sekoitelmanarssien seasta löytyy herkullinen erikoisempi narsissi ja mietit miten sen voisi siirtää hieman erilleen kasvamaan - nyt on hyvä aika tehdä juuri se!  Narsissit toipuvat keväällä tehdyistä siirroista hyvin, kunhan huolehtii uuden paikan kastelusta, poistaa kukat ja antaa lehdistön rauhassa tuleentua.

Kukat kannattaa surutta leikata kompostiin tai maljakkoon, jottei sipulit käytä voimiaan siemenien kehittymiseen tai kukan ylläpitämiseen.

Niittytontilla asuneet valkoiset narsissit vaaleanpunaisilla torvilla kukkivat hyvin, mutta sen alueen kasveja olen siirtämässä muualle ja muutenkin ajattelin että olisi kiva saada samantyylisiä kasvamaan samaan paikkaan. Lapuissa luki 'Chromacolor' ja 'Spring Pride', mutta kummankaan tiedot eivät pidä paikkaansa. Värit ovat kyllä oikein, mutta lajiketiedot ovat vääriä.

'Chromacolor'in torvi on tumman vaaleanpunainen ja torven muotokaan ei täsmää. 'Spring Pride' taasen on sekin värin suhteen oikea, mutta kukan vanhetessa vaaleanpunaista on vain torven kärjessä ja näillä torvi oli hennon vaaleanpunainen kauttaaltaan.  Narsissien osalta väärät lajikkeet eivät ole mitenkään tavattomia, mutta usein näissä valko-vaaleanpunaisissa tulee eniten huteja.

Kauniitahan nämä ovat ettei se väärä lajiketieto haittaa, mutta keräilijä aina toivoisi saavansa kasveille oikeat nimet ja olisihan se myös hyvä saada sitä mitä on ostamassa.

Ylösnostaminen tapahtuu suurena paakkuna mahdollisimman syvältä jonka jälkeen sipuli varovasti etsitään mullan seasta ja erotellaan toisistaan. Mikäli istutuspuuhiin ei heti pääse niin pieni määrä vettä pesuvatiin ja sipulit sinne odottamaan istutusta.

Narsissi numero 2, Chromacolor-nimisenä myyty

Narsissien istuttamisen teen aina kunnon lapiolla, jotta saan sipulit tarpeeksi syvälle. Usein syy narsissien kukkimattomuuteen on liian matalaan istutettu tai sipulit ovat niin ahtaassa, ettei niillä ole enää tilaa.  Aikaa myöden sipulit myös nousevat vähitellen pintaa kohden ja onkin aika ajoin hyvä kaivaa sipulit syvemmäs. Siirto/uudelleenistutus In-the-green eli lehdistön ollessa vielä vihreänä on sekin etu, että kasvien kasvupaikat löytää helposti eikä tule vahingossa murskattua lapiolla sipuleita.

Karviaisen leikkaus

Karviainen 'Lepaan Punainen' ennen leikkausta

Karviaisen kevätleikkauksessa leikataan vanhimpia versoja, 2-3kpl, parin vuoden välein, jolloin pensas pysyy elinvoimaisena ja satoa tuottavana. Mikäli pensaassa on vahingoittunut tai hankaava verso, myös sellaiset poistetaan.

Tämä Partapuutarhassa kasvava 'Lepaan Punainen' on nuorehko yksilö ja se on hyvin elinvoimainen eikä erityistä leikkaustarvetta ollut, mutta jotain kuitekin!

Karviainen 'Lepaan Punainen' ennen leikkausta

Leikkausjätettä

Monty Don, Gardener's World'in juontaja, leikkasi viime vuoden ohjelmassa karviaistaan hieman uudella tavalla. Hän leikkasi pensaan keskelle kuin maljan, jolloin valo pääsee myös pensaan sisään jolloin sato kypsyy tasaisemmin. Lisäksi tällä leikkaustavalla on etuna se, että kun keskusta on ilmava niin satoakin on helpompi kerätä eikä piikkiset versot hankaa käsiä,  ja pensaan sisäosaan virtaa ilmaa jolloin tauditkaan ei niin helposti iske.

Karviaisen sivuprofiili ei juuri muuttunut, mutta ylhäältä päin katsottuna pensaan sisäosaan tuli tilaa, mikäli kuvista saa vain selvää. Poistin sisäosasta pari versoa ihan alhaalta saakka, jolloin haluttu lopputulos oli saatu. Yhden vanhan verson poistin ulkoreunasta ja yhden hankaavan, sekä pari liian rentona kasvavaa - niiden poisto oli lähinnä ulkonäöllisistä syistä.

Täytyy kesän mittaan seurata, että miltä lehdistö näyttää täydessä asussaan ja ensi keväänä sitten ottaa hieman lisään, mikäli tarvetta.

Karviainen 'Lepaan Punainen' leikkauksen jälkeen

Karviainen 'Lepaan Punainen' leikkauksen jälkeen

Karviainen 'Lepaan Punainen' leikkauksen jälkeen

Partapuutarhan kevätsiivous

Takapiha odottaa kevätsiivousta.

Muhkea kimalaiskuningar pörräsi takapihalla ja sen lähestymisen kuuli jo kaukaa. Se tarkasti terassia etsien sopivaa pesäpaikkaa päättyen varaston avoimesta ovesta suureen muovilaatikkoon. Ihmettelin valtavaa pörinää ja paikallistin kuningattaren. Se siellä jo hädissään pörisi, kun ei päässyt liukasta muovilaatikon seinämää ylöspäin ja laatikossa olevat tavarat esti kunnolla lentoon pääsemisen. Muutaman tavaran siirtämisen jälkeen se pääsi kunnolla siivilleen ja varaston ovesta ulos tutkimaan aluetta. Tähän meidän pihan läheisyyteen kimalainen ei näyttänyt jäävän.

Kimalaiset ovat leppoista väkeä, eikä niistä ole yleensä haittaa. Yhden ainoan kerran sellainen on pistänyt, vaikka pesien lähellä olen tutkaillut hyvin usein, koska se on ehdottomasti lempihyönteiseni.

Pistos tapahtui viime kesänä kotopuolessa koiratalon kunnostusprojektin yhteydessä, kun täytyi yhtä lautaa siirtää eikä yhdyskunta ollut tyytyväinen, kun eivät aluksi meinanneet löytää pesäänsä. Kun lauta laitettiin takaisin saatiin remonttitöitä jatkaa. Näitä keväällä tutkailulentojaan tekeviä kuningattaria ei saa missään nimessä tappaa, koska sitten koko yhdyskunta jää syntymättä.  Pistos ei ollut paha, se kyllä tovin tuntui muttei se ole missään muodossa samalla tasolla kuin ampiaisen pisto.

Kuningattaren jatkettua matkaa aloitin takapihan siivouksen ja näin pienellä rivitalopihalla sitä tekemistä riittää muutamaksi tunniksi. Työlistalla oli satunnaisten perennojen alasleikkaus, siperiankärhön siistiminen, haravointi ja hakkeen levittäminen.

Puutarha-apuri oli tehnyt itselleen parempaa makuupaikkaa kasvilavaan.

Haravoijalle tullut väsy ja unohtanut kerätä kasan pois.

Tuoksuvan uuden katteen levitys on kyllä ehdottomasti hauskempia keväthommia - niin nopsaan siistiä jälkeä. Isotuomipihlajien alla on koirille lepopaikka, pari vuotta yritin paikassa kasvattaa varjoperennoja, mutta pienessä pihassa koirat valitsivat aina pensaiden alustan kuumien hellepäivien ajaksi tämän kohdan makuupaikaksi niin muutin alueen hakkeelle.

Puuhastelun jälkeen levittelin yhden 50l säkin uutta multaa penkkeihin. Maalailin penkit mullalla jo siitäkin syystä, että se on esteettistä ja saavathan kasvit hieman ravinteita, sekä peittoa juurilleen. Monien perennojen juuret nousevat vähitellen pintaan ja tästä mullalla kattamisesta on pientä ensiapua ennen uudelleenistuttamista. Isolla pihalla tulisi kalliiksi jos multasäkkejä käyttäisi tähän hommaan ja valmis kompostihan olisi parasta. Paraatipaikoille sielläkin voi tätä kikkaa käyttää.

Perennojen piippoja ja helmililjoja oli jo sankoin joukoin näkyvissä. Tämä on sitä parasta aikaa kun koko talvi odotettu kevättä ja joka päivä saa ihmetellä, että mikähän se tuossakin kasvaa ja tämäkin nousee, ja tämä! Sitten niitä karvaita pettymyksiä kun joku odotettu kasvi onkin kuollut tai kun luulee että kasvi on kuollut ja se sitten eräänä päivänä onkin kasvussa.

Hyvää vappua kaikille lukijoille ja mukavaa kevättä!