26. marraskuuta 2007

Kantoja kantoja..

Moni puutarhan vierailijoista on ihmetellyt penkkien kokoa - penkeillä on hyvä syy olemassaoloon, nimittäin kannot. Pihasta on kaadettu vuosien saatossa yli 30 puuta eikä kantoja ole jyrsitty pois. Tässä penkissä on useampi kanto ja yksi pilkottaakin pesäkuusen vierestä



Sama paikka kauempaa - tässä penkissä on kaikenkaikkiaan kuutisen kantoa - osa jo piilossa. Viereisessä ruusutarhassa kantoja löytyy 4 kipaletta. Millainen metsä tässä nyt olisikaan jos puut olisi jätetty pystyyn! Voi sitä haravoinnin määrää../


Keskellä nurmikkoa pötköttävä kanto sai ympärilleen kivireunuksen. Jotain kasveja pitäisi vielä keksiä.. Sellainen mikä kestää keväällä vettä ja kesällä kuivuutta. Ehkä jotain kurjenmiekkoja?/



Kesän mittaan kannot katoaa vihreyteen

3 kommenttia:

  1. Jumalattoman suuria nuo istutusalueesi ovatkin - on niissä nyppiminen:) Mutta kylläpä ne sitten ovatkin näyttävän näköisiä - niin kuin nyt näissäkin kuvissa...olet maisemoinut kannot hienosti!

    VastaaPoista
  2. Inkivääri, ei sitä nyppimistä oikeastaaan ole - penkkien reunat vaan rikkaruohottuu, mutta penkin keskiosa on sen verran varjoisa lähes poikkeusetta ettei siellä ole kuin rikka siellä täällä, onneksi :)

    Kantojen maisemointi jatkuu yhä.. pari puuta on kaatouhan alla..

    VastaaPoista
  3. lumipyry2.14

    Nuo pesäkuuset ovat aika veikeitä ja narsissit niin aurinkoisia! Tallensin taas kuviasi omaan "inspiraatiokansiooni" :)

    Oma puutarhani eli voikukkaviljelmät ja jotain muutakin sijaitsee Espoossa. Blogiin ei tällä hetkellä riitä aika, mutta olen miettinyt päiväkirjaa Klorofylliin. Jatkan pohtimista.

    Upeita kuvia keijunkukista ja sukulaisista! Kasvatin keväällä keijunkukkia ensimmäistä kertaa siemenistä, ja tuolla ne vieläkin ilahduttavat hyväkuntoisina ruukussa terassilla.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)