26. syyskuuta 2012

Puutarhakierros 25.9.2012


Eilen oli kaunis päivä, kuten tänäänkin. Kirkkaasta kelistä huolimatta yöpakkasta on ollut vain kerran, ja sekään ei ulottunut koko puutarhaan. Suojapuusto tekee kyllä tehtävänsä ja monet kasvit jatkavat kasvuaan ja ovat yhä edelleen vihreitä, joskin toiset kasvit siirtyvät vähitellen talvilevolle.

Siellä missä kuunliljat alkavat värittyä keltaisiksi, on jouluruusut heleän vihreitä. Nyt syksyllä arvostaa vihreitä lehtiäkin kummasti. Lasiesineitä olen kerännyt puutarhapenkille - ne täytyy vielä pestä ja varastoida kasvihuoneeseen odottamaan uutta kevättä.


Keijun- ja tämä haltiankukka on niin kauniita vielä syksylläkin.


Imikkä keltakielokin syleilyssä. Vähän kyllä ahtaasi imikkä tuossa, että täytyy etsiä sille uusi asuinsija keväällä.


Punaimikkä 'David Ward' kärsii helposti kuivuudesta, mutta syksyn kosteuden turvin se on taas niin heleänä. 

Metsäpuutarhassa asustelee vielä kaksi suurta koivua, mutta niidenkin on aika lähteä ensi keväänä.


Siellä missä toiset saniaiset, kuten tämä korpisaniainen kellastuu..


.. niin toiset lajit on täysin vihreitä.


Lintujen juoma-altaat on pesty ja viety varastoon, mutta telineet jää talven"törröttäjiksi" paikalleen.


Piskuinen rautainen lintuallas vielä nököttää pöydällä


Kukkivista kasveista on syyshortensia, telekia, asterit, dorianvillakko, jotkut päivänliljat ja angervot sekä syysleimut terässä. Harmittavasti kaikki kirjavalehtiset syysleimut ovat taantuneet vihreälehtisiksi. Onneksi kukat on silti sievän värisiä.

Korallikanukka sen sijaan kuutamopuutarhassa on täydessä juhlamekossa!




Ruusut aloittelevat syysvärin yllepukemista.


 Syreeni värittyy keltaiseen.


.. maahan tippuneet lehdet ovat kauniin punaisia.


Puutarhasta saa vielä satoa omenista..


.. mutta punakanelit vielä odotuttaa itseään.


Ensimmäinen kunnon karhunvatukka satokin tuli, siis jos kourallista voi kutsua kunnon sadoksi.. aavistuksen vetiseltä maistuivat, kun pakkanen ehti näitä puraista kun ovat niin avoimella paikalla. Aikaisemmin kypsyneet olivat kivanmakuisia.



Siemensadosta ei sateen takia tule niin hyvä, mutta kaunokurjenmiekat ainakin ovat hyvin satoisia, joskin minusta on vain hauska katsella näitä.


Trimmeri meni kesällä rikki ja sitä ei olla saatu korjattua, joten vanhat keinot otetaan käyttöön, kun uudet pettää. Perintöviikatteet on teroitettu ja olen jo niittänyt ojanvarsia ja pientä niittyä, mutta hommaa on vielä. Tekniikka on vielä hakusessa, kun en ole piiiitkiin aikoihin niittänyt näillä, mutta eiköhän sen opi.



Vuosia ja vuosia sitten katoin kasvihuoneen takana olevan alueen vanhoilla matoilla ja oljilla, jotta raparperien ja karviaisten olisi hyvä olla ja kitkettävääkään ei olisi.
2006
Nyt alue oli ehtinyt repsahtaa pahasti, kun oljet olivat vähitelleen maatuneet ja samaten matotkin. Sunnuntaina siistin alueen ja laitoin "uudet" bukleematot räsymattojen tilalle. Vanhat räsymatot maatuvat nopeaa, mutta bukleemattojen käyttöikä on varmaan 10v pintaan. Keskelle laitoin suuren villamaton, mikä haisi homeelta (mummolan vintiltä peräisin) ja sitä hajua eikä tahroja saanut pestyä ja se oli niin työläs tuulettaa, joten joutui uusiokäyttöön kate"kankaaksi".


Oljet mattojen päälle ja hyvä tuli - karviaisia saa pari vuotta odottaa, kun niiden alustoja oli mahdoton perata ilman alasleikkausta. Leikkaus olisi hyvä ollut tehdä keväällä, mutta nämä on niin ikivanhoja, että kestävät kyllä ja jos ei kestä, niin sitten hankitaan uusia.

Taustan telekiat eli auringontähdet on sen verran paljon levinneet käsiin, että jätän kevääksi tuon alueen perusteellisen harvennuksen. Olkien päällehän melkein voisi puutarhuri käpertyä talvilevolle.

6 kommenttia:

  1. Kauniita syyskuvia. Mukavaa keskiviikkoa!

    VastaaPoista
  2. Keijunkukalla on huikea lehtiväritys!
    Korallikanukka on kaunis talvellakin.
    Tuo mattotemppu näyttää tehokkaalta. Olen yhteen rinteeseen levitellyt sanomalehtiä ja rahdannut pari peräkärryllistä kuoriketta. Vuohenputket ja vatut vaan puskevat läpi välittämätä näistä esteistä. Täytyy siirtyä järeämpiin aseisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keijunkukalla on luonnostaan tuollainen väritys, syksyä kohden vain värit sulautuvat yhteen.

      Kanukat on lempparipensaitani, niin helppoja ja iloa riittää jokaisena vuodenaikana.

      Sanomalehtiä meillä ei ole tarpeeksi, mutta mattoja, vanhoja ikkunaverhoja ja petivaatteita yllin kyllin.. mukava hyödyntää ne näin.

      Poista
  3. I particularly like Pulmonaria that have an all over silver colour like yours. That Heuchera has a really bright fall red, but your shrub has the brightest red of all, very fiery.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autumn colors are such a pleasure and color palette changes every day - brings so much joy. Winter is still coming..

      Poista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)