Puutarhan kolmesta omenapuusta 'Valkea Kuulas' on pudottanut hedelmänsä, mutta 'Punakaneli' on parhaimmillaan, kun taas 'Sariola' on vielä hyvin keskeneräinen. Omenapuiden kesä näytti tältä:
❀ 'Valkea Kuulas' ❀
"Aikainen kesälajike sekä herkku- ja soseomena. Sato kypsyy elokuussa. Hedelmä on iso tai keskikokoinen, vaaleankeltainen. Maku on raikkaan makeanhappoinen, kypsänä hienoarominen. Malto on erittäin mehukas ja täysin kypsänä läpikuultava. Keskikokoinen, oksarakenteeltaan hyvä puu tuottaa aikaisin runsaan sadon. Hyvä yleispölyttäjä. Lajike lienee peräisin Baltiasta, mistä se levisi jo 1800-luvulla Skandinaviaan. Vyöhykkeet I–III(IV–V)." Lainaus Harviala Oy:n sivuilta.
❀ 'Punakaneli' ❀
"Myöhäinen syys- ja talousomena. Sato kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy muutamia viikkoja. Hedelmä on pienehkö, selvästi kanelilta maistuva, imelä, mietohappoinen; malto on rapea. Terve lajike kestää kohtalaisesta omenarupea ja sitä suositellaan luomuviljelyyn. Puu tulee myöhään satoikään, mutta sen jälkeen sato on runsas jopa vähällä hoidolla. Voimakaskasvuisen ja harvalatvaisen puun oksat suuntautuvat jyrkästi ylöspäin, joten niitä tulee taivuttaa. Erinomainen yleispölyttäjä. Vuodesta 1896 lähtien Suomessa viljelty lajike on edelleen yksi suosituimmista. Vyöhykkeet I–V." / Lainaus Harviala Oy:n sivuilta.
Tänään kiertelin puutarhassa ja maahan pudonneet Punakanelit ovat herkullisen näköisiä. Täytyy etsiä hyvä omenapiirakkaohje ja tekaista niistä piirakka.
❀ 'Sariola' ❀
"Hyvin myöhäinen syysomena sekä herkku- ja talouslajike, jonka omenat ovat nautintakypsiä syys–lokakuun vaihteessa ja säilyvät viikkokausia. Hedelmä on pienehkö tai keskikokoinen , makeanhappoinen, aromiltaan erikoinen; malto tiivis, hienorakeinen ja mehukas. Sato on keskinkertainen. Puu tulee myöhään satoikään; oksat ovat tanakat mutta ylöspäin suuntautuvat. Terveytensä vuoksi lajike sopi luomuviljelyyn. Se tarvitsee toisen lajikkeen lähelleen pölyttyäkseen. Kotoisin Hämeestä Eräjärveltä 1900-luvun alusta. Vyöhykkeet I–V." Lainaus Harviala Oy:n sivuilta.
'Sariola'n omenat eivät ole vielä valmiita. Jatkuva sade ja lämpimien syysauringonsäteiden puuteko vaivaa, mutta tänään Sariolan sato näytti tältä:
Kiitos omenapostauksesta! Eniten itseäni sykähdytti Punakanelin kuvat ja juttu, sillä pihallamme on sellainen nuori puu. Kolme vuotta ollut, ja tänä kesänä oli muutama kukka, mutta ei yhtään omenaa. Niitä odotellessa. Oksat kyllä tosiaan kaartuu ylös voimakkaasti, olenkin niitä taivutellut. Ja ens kesänä pitää jatkaa taivuttelua. Herkkusyksyä omenoin kanssa!
VastaaPoistaLaura, ole hyvä vain! :) Tätä oli mukava tehdä!
VastaaPoistaMeidän Punakaneli on kokenut monia vaurioita (ei olla ymmärretty leikata eikä taivuttaa, joten puu kasvoi täyteen vesiversoja, ja sitten kaatui puu päälle..) ja tämä on ensimmäinen kunnon satovuosi siitä. Joten satoikäiseksi tuleminen tässä puutarhassa venyi pitkään. Olen myös taivutellut oksia pienillä kivipainoilla.
Ihana blogi sinulla!
VastaaPoistaKiva kun sinulla on lajikkeita, jotka kypsyvät eri aikaan. Meillä on vain pari lajiketta, joita en edes tunnista. Toinen puu on lisäksi päästetty kasvamaan ylikorkeaksi, joten omenoiden poiminta puusta on mahdotonta. Maahan pudotessaan kun saavat kolhun niin alkavat heti pilaantua. Olen yrittänyt kasvattaa uusia lajikkeita, mutta rusakot ovat syöneet taimet niin, että ne eivät ole toipuneet. Täytynee ostaa uudet taimet ja niin... pitää muistaa laittaa kunnon suojaukset :)
Kannattaa harkita perheomenapuuta, mihin on vartettu useita lajikkeita. Paljon helpompaa leikata vain yhtä puuta.. :) Onhan ne vähän arvokkaampia, mutta vaivan ja rahan arvoisia, ja tilaakin säästyy muille kasveille.
Poista