24. heinäkuuta 2013

Fanal


Astilbe 'Fanal'
Isäni yksi ehdoton lempijaloangervo on tämä punainen 'Fanal', koska hän pitää värikkäistä ja näyttävistä kukista. Häntä ilahduttamaan istutin hänen lempi-istumapaikalleen avokallion viereiseen kivikkoon tätä säihkyvänpunaista angervoa. Kasvin siirsin pionimaasta, missä kasvi ei saanut ansaitsemaansa huomiota.Nyt kasvi saa olla pääosassa vailla kilpailua.

Muutamia kuvia kasvista eri valoissa, mutta todellinen väri jäi ikuistamatta. Luonnossa sävy on tummempi, syvempi ja paljon kauniinpi kuin näissä kuvissa.





13. heinäkuuta 2013

Kallioimarre

Voisin sanoa kevyesti, että kaikilla vaellusreissuilla olen ihastellut yhtä kasvia - kallioimarretta. Tätä pientä Suomessa luonnovaraista ainavihantaa saniaista täytyy ihailla. Vaikka miten vähän multa- ja elintilaa, niin se sinnittelee. Se on pieni sissi.

Yleensä kasvien sovittaminen puutarhaan onkin vallan toinen juttu.

Kuten aina, ostan kasvin miettimättä, ja sitten kotona mietin minne sen istutan. Haluan kasvin voivan hyvin, joten yritän istuttaa kasvin paikkaan missä se A) todennäköisesti viihtyisi tai B) yritän luoda sille kasvuympäristön mikä matkii sen normaalia kasvupaikkaa.

Kallioimarre päätyi pienen kiven viereen, ihan siihen kiinni. Ja siihen se on kotiutunut. :)

Kallioimarre, Polypodium vulgare

Kallioimarteen taustalla kasvaa syyshortensia, Blue Cadet-kuunlilja, imiköistä ja edessä sekä vierellä erilaisia peippejä, jumaltenkukka ja kultatesma-heinä.


Ukonkello

Ukonkello, Campanula latifolia

Valkoinen ukonkello on yksi puutarhan peruskasveista, vaikka sitä ei kasvakaan kuin parissa kohtaa. Se on luottokasvi kestävyyden ja kukinnan suhteen. Se myös selviää huonoista oloista kuten kuivasta ja varjoisesta, sekä kuusiaidan läheisyydestä.

Kun kasvista sanotaan, että se on kestävä ja helppohoitoinen niin se yleensä tarkoittaa sitä, että kasvi valtaa alaa etkä pääse siitä koskaan eroon. Ukonkellonkin kohdalla se pitää paikkansa - siemenet kypsyy huomaamatta ja niitä rapisee maahan sadoittain. Onneksi siemenet ei kulkeudu kauas ja runsas emokasvusto estää siementen itämisen. Juuret katkeaa jos yrittää kasvia poistaa joten täytyy kasvupaikka miettiä tarkoin, mutta jos se asia on kunnossa, voi tästä kasvista vaan nauttia.



Taustalla kasvaa nauhuksia, kuusiaita ja ukonkellon edessä kieloja, kuunliljoja ja syyshortensia. Vierellä kultapallo ja töyhtöangervo.


Lupiini




Monet kauniit eriväriset jalommat lupiinit ovat vuosien saatossa kadonneet tai lähes kadonneet. Ne vaativat hieman enemmän hoivaa kuin tienvarsien villit lupiinit.

Juurakot vanhenevat nopeaa tahtia ja kasveja saisi olla muutaman vuoden välein nostamassa ylös, jakaa ja istuttaa uudelleen. Kun en ole tätä huomannut onkin monet kaunottaret hävinneet. Onneksi lupiineja on äärimmäisen helppo kasvattaa siemenestä ja ne kukkivatkin usein jo kylvövuonna, jos kylvöpuuhiin on aikaisin lähdetty.

Seinustalla kukkii elinvoimaisena Oululaiselta puutarhaystävältä saatu lupiini.




Keltajapaninangervo 'Goldmound'


Puutarhakierroksen valoisin ja pirtein tyyppi oli keltajapaninangervo 'Goldmound'.

Spiraea japonica 'Goldmound'

4. heinäkuuta 2013

Sininen putki


Viherpiha-lehteen oltiin tulossa tekemään puutarhajuttua ja sitä varten olin tehnyt töitä puutarhassa pitemmän aikaa. Koko puutarhaa en ehtinyt laittaa kuntoon, vaan olin järjestelmällisesti siistinyt ison alueen autotallin ja talon takaa aina puutarhavajalle saakka.  Ajatuksena, että saisi kivoja otoksia jatkuvuudesta ja hyväkuntoisista alueista.

Kuinka ollakaan pannuhuoneen vesihana alkoi vuotamaan muutamaa päivää ennen kuvausta, eikä hanaa saannut suljettua mitenkään. Tarkempi tarkastelu osoitti, ettei ole olemassa mitään pääsulkuventtiiliä. Vettä ei siis saisi mitenkään suljettua.  Kiiresti yhteys vesilaitokseen ja onneksi kaivinkoneurakoitsija ja vesilaitoksen mies olivat vapaana ja tulivat heti seuraavana päivänä ennen kahdeksaa pihalle.

Kaivinkoneen ilmestyminen pihalle tarkoitti puutarhalehtikuvauksen perumista. Koko sitä varten työ oli valunut hukkaan. 

Talosta lähtevien putkien paikkaa piti arvuutella, kun ei ollut mitään asiakirjoja.  Isällä oli joku muistikuva missä kohdassa putket saattaisivat olla. Kaivinkone kaivoi ja kaivoi - löytyi kaksi putkea, mutta ne eivät olleet sitä mitä etsittiin. Etsinnät laajeni ja laajeni - hiekka-aluekin päättyi ja alkoi savi.


Onneksi oikea putki kuitenkin löytyi ja uuden putken asennus onnistui helposti.Pääsulkuventtiili asennettiin hieman etäämmäs talosta, ja katsokaa miten kauniin sininen se on..



Likakaivoon meneviä putkia:


Pääsulkuventtiili tuli sitten keskelle kukkapenkkiä..


 Penkistä hävisi iso osa, ja osa kasveista on paakkuina tuomen alla ja osa takapihan nurmikolla.



Kestää tovi ennen kuin saan alueen kuntoon - täytynee keksiä jotain, millä putken saisi sovitettua ympäristöön. Tällä hetkellä mieli maassa eikä todellakaan huvita tehdä mitään puutarhatöitä. Täytynee jaksaa siirtää nostetut kasvit varjoon ja miettiä minne ne istuttaa.

1. heinäkuuta 2013

Kivilampi


Puutarhavajan vierellä on pieni kivilampi - ideanahan on siis, että kuoppa on vuorattu kankaalla ja kivillä eli lampi tyhjentyy kuivina kausina.

Jopa täällä lakeudella on pieniä korkeuseroja ja sulamisvedet aina kerääntyy puutarhavajan lähelle. Siitä sainkin idean lammen tekemiseen ja hoitokin on helppoa, kun lampi kuivuu välillä.

Nyt sade on hellinyt ja lampi on täynnä. Miten kauniisti säteet kimmeltävät vedenpinnalla, ja kasvien siluetti peilautuu vedenpintaa vasten. Niin kaunista katsella ja linnut iloitsee pikkulammesta suuresti.

Lammen ympärillä kasvaa erilaisia matalia pallomaisia angervopensaita, kuten koivu-, loisto- ja rusokoivuangervoa (entinen rinneangervo), sekä perennoista luonnonvaraista rantakukkaa ja erilaisia keltakurjenmiekkoja. Myös yksi pesäkuusi kasvaa oikein mainiosti, eikä ole tuntunut välittävän hetkellisistä tulvista.



Kirjava keltakurjenmiekka 'Variegata' on silmäteräni tässä istutelmassa. Se on äärimmäisen kaunis kelta-vihreäkirjava keväällä ja kesän edetessä se vihertyy.


Hyvillä paikoilla ja tarpeeksi vanhana kirjava muoto kukkiikin yhtä kauniisti kuin perusmuoto. Taustalla kukkii kermanvärisiä keltakurjenmiekkoja, sekä hieman erikoisempia keltaisia muotoja samasta kasvista.



Keltakurjenmiekkojen rinnalle sopii luonnonvarainen rantakukka. Se on niin kaunis ja kestävä, ja myös se kestää kuivuutta.


Kurjenmiekkojen taustalla on riippahernepuu.


 Lasipallot rauhalliseen tahtiin lipuvat vedenpinnalla. Vanhempi lapinkoirani on vesipeto ja monesti olen tavannut sen läpsimästä tassullaan lasipalloja.


Yleisnäkymiä tästä villistä ja vapaasta alueesta. :)




Hakepolku metsäpuutarhaan

Yksi iso pieni projekti on valmis! Metsäpuutarhassa kasvaa suuri koivu ja sen alustalla on kasvanut suikeroalpia, mutta sen kasvuston sekaan on tietysti kasvanut erilaisia rikkakasveja.

Kitkettävää löytyy jo muutenkin joten revin enimmät rikkakasvit ja suikeroalpin pois. Mattoja ja mansikkakangasta tilalle, ja vielä hake päälle niin pieni hakekäytävä on valmis. Niin helpolla niin nättiä ja käytännöllinen pieni polku on valmis.




Rakastan suuresti näitä valtavien koivujen kauniita runkoja. Taustalla näkyy kotkansiipisaniaisia ja kilpiangervokasvusto.


Yleensä luontoäiti on sata kertaa parempi puutarhuri kuin monen monta puutarhuria yhteensä, ja näinhän se on tälläkin kertaa - sammaleinen koivunrunko ja saniainen lahossa kannossa kasvamassa.


Kilpiangervo



Kilpiangervo kukoistaa metsäpuutarhassa - vuosi vuodelta siitä tulee suurempi. Sen kasvutahti on maltillista ja kukkinutkin hyvin, vaikka luulisi että suuri kuusiaita verottaisi voimia.

Lehdet kestävät hyvin kaatosadetta ja risujen putoamista.

Astilboides tabularis

 Jekkukin näyttää aika pieneltä kilpiangervoon verrattuna. :)


Valenagervon kukintaa

Puutarhavajan vierustan valeangervon herkkää kukintaa. Kuvia kasvin lehdistöstä viime vuodelta voit katsoa tästä.