30. elokuuta 2014

Varjohiipat syksyllä



Kuivasta kesästä suuren koivun alla metsäpuutarhassa kasvavat varhohiipat nauttivat elokuun viileydestä ja sateista. Lehdistö vähitellen muuntautuu syysasuun, mutta vielä heleän vihreät lehdet piristävät.



Kotipuutarha-lehden Marras-Joulukuun numerosta (10/2014) alkaen sivulta 70 löytyy kattava ja jälleen kerran erinomainen ja asiantuntev kirjoitus Ella Rädyltä.
Kotipuutarha-lehti

Keijuängelmä

Thalictrum rochebruneanum

Tuulessa keinuvan keijuängelmän kukissa ja varsilla vipeltää monenmoista kulkijaa ja asukkia. Pieni hämähäkki oli tehnyt itselleen kodin ja verhonnut ängelmän latvuston täyteen silkinhienoa seittiä. Tässä on kyllä kaunis ympäristö pienen hämähäkin asua. Näin kauniin petollista ansaa monella hämähäkillä ei olekaan.

Keijuängelmä on peräisin omista siemenkylvöistä vuodelta 2008.



Syksyisiä saniaisia

Monien aikaisin keväällä nousseiden saniaisten aika on ohitse näin elokuun lopussa - Kausi on päättynyt kotkansiipisaniasilta, korpi- ja metsäimarteelta.

Muutamat sanaiset kuitenkin jatkavat kautta hieman pitempään:

Kilpihärkylä, Polystichum setiferum 'Congestum'


Kuivasta heinäkuusta hieman kärsinyt helmisaniainen, Onoclea sensibilis.

Kallioimarre, Polypodium vulgare



Luontaisesti kalliolle ilmaantunut hiirenporras.

Aureomarginata

Hosta fortunei var. aureomarginata'

Hämyisissä nurkkauksissa asustelee myös toinen konkari ja vanha tekijä sekin, myöskin kymmenen vuoden takaa - kuunlilja Aureomarginata. Kaikista kauneimmillaan se on heti lehteen puhjenneena kun lehden reuna on kellanvihreä. Kesän edetessä väritys hieman muuttuu.

Voihan se nykyvalossa olla vähän tavis, mutta minusta sillä on paikkansa puutarhassa, sillä se on klassikko vuodelta 1987 ja vuonna 1993 AGM-palkittu, ja kasvaa nopeasti täyteen mittaansa.

Määrällisesti Aureomarginataa on puutarhassa paljon, mutta ne rajoittuu tuomen alle, missä ovat sen kymmenen vuotta elelleet. Alakuvassa vierustovereina on syyshortensia, kultatesma-heinä, imikkä ja kuunliljan samoja värejä toistavan varjo/posliinirikon kaverina.








Syysleimu kuin karkki







Hopeasalavan alle istutin viime syksynä Tornion pihalta tuodun kaksivärisen syysleimun. Sateen jälkeen, ilta-auringossa ja aamulla kukan sävy on aina omanlaisensa.

Mistä kasvi on peräisin ja minkä niminen onkin sitten taas toinen juttu. Tornion ajalta kirjanpito on ihan retuperällä, mutta kasvi on istutettu Tornioon 2011.



Keskiviikkona sadepisarat helmeili kukkien ja lehtien päällä.



Torstain ilta-auringossa





Gold Standard

Hosta 'Gold Standard'

Kymmenen vuotta sitten ihastuin ikihyviksi taimistolla keltalehtisiin kuunliljoihin ja ne olivat silloin uusinta uutta ja erikoisia. Ostin useita taimia ja stutin pari 'Gold Standard'-kuunliljaa pieneen nurkkaukseen. Aika tuntuu hurjan pitkältä ajalta, varsinkin kun kirjoittelin blogiinkin aiheesta.

Aika on tehnyt yleisestikin kuunliljoille hyvää - puutarhamyymälöistä saa jos jonkin näköisiä kuunliljoja ja on havaittu Hosta Virus-ongelmaan.

Niistä ostamistani surkeista pikkutaimistakin on kasvanut suuret ja lehtevät. Vailla lannoitusta ja ylenpalttista hoitoa ovat pärjänneet mainiosti. Lehtimassa suojaa jo rikkakasveiltakin, mutta alkuaikoina perkausta sai tehdä pari kertaa kesässä, että kasvit pääsivät ankkuroitumaan saveen. Varjon ja kostean saven turvin pahimmista hellekesistä on selvitty ja heinäkuu oli todella kuuma ja kuiva, mutta näiden lehdistöstä ei voisi aavistaa, että muualla puutarhassa on kärsitty kuivuutta.



Kuusiaita jatkuu ja kymmenisen metrin päässä on toinen nurkkaus, mutta vierustovereina kasvaa pikkutalvio, tarhakalliokielo ja nauhuksia.  Monasti puutarhassa vierailijat kysyvät voisiko näistä kasveista saada jakopaloja, mutta olen kieltäytynyt ja itseänikin kieltänyt, että nämä saavat kasvaa rauhassa, kun kumminkin aina se virusriski on olemassa jakamisen yhteydessä.






Darwinin muisto



Tähän kasviin liittyy hieman surullisuutta ja menettämisen tuskaa. Paikalla ennen kasvoi yksi neljästä pihan kirjavalehtisistä syysleimuista, 'Darwin's Joyce', minkä hankin Tommolasta 2008.

Kirjavalehtisyys vähitellen katosi ja samoin kävi myös 'Becky Towe' (Kauppila 2006) , 'Nora Leigh' (Gaissmayer, Saksa 2008) ja 'Creme de Menthe' (Kauppila 2007)-nimisille (suluissa ostopaikka- ja vuosi). Kaikki nämä neljä yleisintä kirjavalehtistä versiota on nyt kokeiltu ja todettu ettei ehkä enää kannata kokeilla uusiksi.  Taantuminen tapahtui aika äkisti hoidosta huolimatta.

Kirjavalehtisiä syysleimuja ei enää puutarhassa ole ainuttakaan, mutta muisto Darwinista elää vielä taantuneen kasvin muodossa. Kaunis ja herkän värinen kukka on kyllä samanlainen kuin mitä kirjavalla muodollakin.



Syysleimu 'Sherbet Blend'

Viherpeukaloilta keväällä 2013 tilattu syysleimu 'Sherbet Blend' selvisi ensimmäisestä talvesta ja yhteen varteen kehittyi kukkiakin. Tältä sen pitäisi näyttää:


Vastaako kukkiva kasvi sitten ylläolevaa kuvaa onkin ihan toinen juttu. Kuvan ottamiseen panostamiseen jäi, sillä jotenkin tuntui etten voisi mitenkään muuttaa kasvia edukkaamman näköiseksi. Pettynyt kuvaa tunnetilaa - tällä erää ainakin, voihan se vielä ilahduttaakin. Odotamme vuoden ja katsomme sitten uudestaan..

Phlox paniculata 'Sherbet Blend'

Wilhelm Kesselring



Yksi lempisyyskukkija on tämä syysleimu. Tanakkavartinen kasvi pysyy pystyssä tuulessa ja tuiskussa, ja hyvä niin sillä se asuu puutarhan tuulisimmalla paikalla.

Kasvi on ollut härmävapaa ja niin ne yleensä meidän puutarhassa ovatkin, kun savimaa sitoo niin paljon kosteutta ja sitä syysleimut kaipaavat.

Käyn läpitse aikaisempien vuosien syysleimukuvia ja lisäilen niitä lisää pitkin loppuvuotta, kannattaakin aina välillä kurkata tunnistetta Phlox jos haluaa nähdä muitakin puutarhani leimukukkia..

 Phlox paniculata 'Wilhelm Kesselring'

Valkoinen leimu



Vuosien ajan valkoinen leimukukka on koristanut puutarhavajan edustaa kuunliljojen syleilyssä. Nimi on hukkunut, mutta luulisin hänen valkoisuutensa olevan täpläleimu.

Syysleimuihin verrattuna täpläleimuilla on kiiltävät, pitkäsuippoiset ja vaaleanvihreät lehdet. Kukat ovat pienempiä ja tiheämmässä pitkänomaisessa kukinnossa ja varsissa niillä on punertavia pilkkuja.

Phlox (maculata?)

Moulin Rouge

Symphytum officinale 'Moulin Rouge'

Kasvimaalla asustelee väliaikaisistuksessa Tornion pihalta muutettu punakukkainen rohtoraunioyrtti. Kasvi on tilattu Saksasta keväällä 2011. Vielä sille en ole löytänyt sopivaa koloa, mihin sen istuttaa ja mukava nyt seuratakin, että miten suureksi se kasvaa ja leviääkö. Raunioyrteillä on ikävä tapa vallata alue hyvin helposti, mutta ehkä tämän punakukkaisen kohdalla näin ei tulisi käymään.

Torniossa se talvehti ja kasvoi hyvin sen lyhyen ajan. Toissasyksynä hain vielä kasveja Tornion pihalta ennen lopullisia hyvästejä pihalle ja raunioyrttikin pääsi matkaan.

Näin suurella ja rotevakasvuisella kasvilla on mitä herkimmät kukat. 




Sinilatvojen syksy



Polemoniun reptans 'Stairway To Heaven'

Nämä raikkaanvihreät ja kauniin väritykselliset lehdet kuuluvat kirjavalehtiselle niittysinilatvalle, virallisesti Polemoniun reptans 'Stairway To Heaven'. Voisin tuijotella lehtien kuviointia vaikka miten kauan.  Keväällä kirjoittelin näiden kahden sinilatvan kuulumisista, siitä voit lukea tästä.


Hienosti tämäkin siirto oli onnistunut ja kasvi oli ehtinyt kukkia aikaisemmin loppukesästä. Harmittavaa, että nyt näin etäpuutarhurina iso osa kasvien kukinnasta jää näkemättä, mutta tärkeintä on säilyttää kasvin elinvoimaisina.


Vahingossa oli tullut ihana yhdistelmä tästä kirjavalehtisestä sinilatvasta ja syyshortensia 'Limelight'ista. Kauniisti kasvit toistavat toistensa vaaleanvihreän ja kellanvalkean sävyjä.Lisätietoja hortensiasta voit lukea  Tahvosten sivulta.


Hydrangea paniculata 'Limelight'

Punertavavartinen 'Purple Rain Strain' kukkii hieman myöhemmin ja ennätin nähdä sen pitkästä aikaa kukassa. Voi miten kauniin siniset kukat tummien varsien päissä.

Polemonium yezoense 'Purple Rain Strain'

Punalehtinen rikko


Saxifraga cortusifolia 'Rubrifolia'

Kasvit kiittävät puutarhuria hyvin nopeaan, mikäli niiden elinoloja parantaa. Nämä pienet kiitokset matkanvarrella on niitä parhaimpia juttuja.  Pienet kasvin kun tuppaavat jäädä isompien jalkoihin ja niinpä punalehtinen rikko muutti parempaan paikkaan, missä äkkiä onkin pulskistunut ja kasvattanut lehtimassaa. Nyt se on myös penkin etuosassa niin kiinnittää huomiotakin eri tavalla.

Suomalaista nimeä en löytänyt kasville sen hankintavuotena 2009 (kuva alla), mutta tärkeimpää onkin se, että se viihtyy metsäisessä puutarhassa ja on talvehtinut jo useamman talven. Netin kuvahaulla löytyy upeita kuvia kukkivasta rikosta, joten tavoitteena on saada kasvi viihtymään niin hyvin, että vielä kukinnankin näkisin. Valkoiset röyhykukinnot nousevat paljon lehtiä korkeammalle, kuten monilla rikkokasveilla on tapana.

Kukkimaton kasvikin on silti kiinnostava - valoisuudesta ja lehtien iästä riippuen nahkeat lehdet vaihtavat väriä oranssinvihreästä punertavanvihreään.

Muita mielenkiintoisia ja kokeilemisen arvoisia lajikkeita löytyi muutama - punalehtiset  'Black Ruby', ja  'Rokujo' sekä vihreälehtinen 'Maigruen'.

2009

Kirjavan kehtolehden syksy

Tolmiea menziesii

 Huhtikuussa ennen etäpuutarhuriksi muuttoa ehdin katsastaa, että Inkivääriltä viime syksyllä saatu kirjava kehtolehti oli talvehtinut. Puutarha on kesän aikana elänyt ilman puutarhuria oikein mainiosti ja nyt kun ehdin vihdoin töiltäni tulla puutarhaa hoitamaan oli kaikki niin hyvässä kasvussa, kehtolehti ja rikkakasvit erityisesti. ;)

Kehtolehdethän on tuttuja sisäkasveja ja vihreälehtinen muunnos on asustellut puutarhassa jo useita vuosia ja todella mahtavaa, että kirjava versiokin on yhtä helppo. Niin kaunis se on kirjavassa tilkkutäkkipenkissä erilaisten keijunkukkien ja niiden sukulaisten, jouluruusujen ja kuunliljojen kaverina.