3. marraskuuta 2015

Parveke talviasussa 3.11.2015



Lokakuu oli aivan mieletön - teimme monia hienoja retkiä metsiin ja en muista koska olisin näin paljon nauttinut syksystä. Olen imenyt syksyn kauneutta, tuntenut syyspuhureita vasten kasvoja, katsellut usvaisia maisemia, upeita runkoja ja sammalikkoja. Ehkä laitan tännekin joitain kuvia retkistämme

Nyt voi sanoa, että syksy on täällä ja parveke pääsi talviasuun. Harmitti laittaa tuuheat pelargoniat kompostiin, muttei niille ole talvetuspaikkaa. Lankaköynnökset oli hurjassa vauhdissa, mutta kirvat iskivät niihin, etten alkanut niitäkään säästämään. Pensaat, havut ja pajut vein Partapuutarhaan talvehtimaan.

Kolme callunaa oli panostukseni, että edukkaasti ja vähällä vaivalla pääsin. ;)  Suureesta sinkkisaavista kaivoin kaikki muut kesäkukat pois hopealehteä lukuunottamatta - kuusenoksia ja yksi vaaleanpunainen calluna - helppoa ja nopeaa. Hopealehti komistuu, kunnes lopulta sen pakkanen nujertaa, sitten korvaan sen kuusenoksilla.





 Pyöreään pajukoriin valkoinen ja vaaleanpunainen calluna kuusenoksien lisäksi. Sekään ei vaatinut suuria ponnistukia puutarhasyysmasennuksesta kärsivältä kotipuutarhurilta.




 Muutaman hopealehden istutin sinkkivatiin - nämäkin hopealehdet on olleet kesäistutuksissa ja saivat jatkoaikaa. On kyllä niin nätti ja hohdokas kasvusto.




Pajualtaat täytin vain kuusenoksilla. Koiratkin nyt kovasti kurkistelevat reunan yli katsellen naapurien touhuja. Tästä jäi vähän kutkuttelemaan vastaavanlainen vihreä istutus kesäksi. Vaan mitäpä sitä keksisi.



Olohuoneesta on nyt mukava kurkistella siivottua parveketta. Laattojen alustakin imuroin ja pyyhin laatat mäntysuopavedellä. Talvi, voit tulla!



4. lokakuuta 2015

Syyskuun lopun puutarhareissu 27.9-4.10.2015



Oli aika palata pienen tauon jälkeen hoitamaan syyspuutarhaa, viikon verran ennätin puutarhassa puuhastella, kierrellä ja katsella. Aika paljon taisin kyllä ihan vain istuakin ja tuumailla. Talvea kohden puutarhatyöt jotenkin menettää merkityksensä, kun odottaa jo niin kovasti kevättä.

Pitkän välimatkan takia joutuu aina kovasti miettiä, mitkä puutarhatyöt oikeastaan kannattaa pitkällä tähtäimellä ja mitkä ovat vain sellaisia sen hetken iloja. Haravointi jäi näistä isoista syystöistä tekemättä - puutarhasta on aikojen saatossa kaadettu niin paljon lehtipuita ettei jäljelle jääneistä tipu ihan hurjasti lehtiäkään. Muutaman kerran kun nurmikonleikkurilla silppuaa lehdet maahan päästään haravointipuuhasta. Sipulikasvejakaan en istuttanut, kun keväällä odottaa monien penkkien osittaista uudistusta ja silloin maasta nousevat sipulikasvit tulee ongelmalliseksi kun paikkoja on niin niukasti.

Perennanvarret yleensä jää talventörröttäjiksi, mutta kevätuudistukset kiiluvat silmissä ja napsin nyt penkkeistä varsia alas, tein muutamia kutterilisäyksiä hakekäytäville, kitkin, pesin työvälineitä ja ruukkuja.

Syyspuutarhassa on kaikessa haikeudessa niin kaunista ja lupaus keväästä. Palaisin puhki jos ainainen kesä olisi. Nyt on hyvä hengähtää ja harrastaa jotain muuta.




















10. syyskuuta 2015

Palstaa ja perunasatoa




Viime vuonna kesä oli ihan mieletön - paljon aurinkoa ja lämpösumaa. Harmittelin, kun palsta jäi saamatta, kun en tiennyt miten sen saisi varattua.

Tänä vuonna olinkin aikaisessa asiassa ja pääsin palstaa varmaamaan, joskin ensimmäisellä kerralla palstan varaus siirtyi maan märkyyden takia, mutta seuraavalla kerralla onnisti. Palstanjakopäivänä oli lämmintä ja kaunista, ja sain mukavan kokoisen palstankin. Palstat varattiin käyttövuosien mukaan eli kauan mukana olleet saivat valita ensin eli he valitsivat ne kohdat pellosta, jolla olivat aikaisimpina vuosina olleet ja maata parantaneet.

Me valitsimme palstan hieman keskeltä ja pari päivää varaamisen jälkeen kävimme tekemässä "taidetta", kuten muut palstalaiset sitä leikkisästi kutsuivat. 





Lämmintä ja aurinkoista jaksoa kesti hetken, ja innokkaana kävin kastelemassa ennen ja jälkeen töiden, ja koirien kanssakin kierrettiin lenkki palstalle. Koirapojat kiltisti istuivat palstalla odottamassa, kunnes matka jatkui. Tein yhteistyötä GreenCaren kanssa ja he lähettivät keväällä uutta multaseosta, minkä hyödynsin palstalla ja hyvin siemenet itikin.


Sitten se alkoi - kylmä ja sade. Juhannuksen tienoilla kävin kokeilemassa pääsisikö palstalle ja en päässyt. Kolmeen viikkoon pellolle ei ollut mitään asiaa.  Siemenet kyllä iti ja kasvoi, mutta sitten ne alkoivat mädäntyä ja kärsiä ravinteiden puutteesta. Lisälannoitus ei auttanut, kun sade jatkoi satamistaan. Hyvällä alulla olleet sipulit ja herneet mädäntyi ja muille kävi samoin, useat jättivät itämättäkin.  Tosin osa oli kyllä vanhoja siemeniäkin, mitkä halusin vain saada käytettyä ja testattua itääkö.


Mustat ruiskaunokit ja perunat onnistuivat - mikä on todella pieni osa palstan kokoon nähden. Kauan haaveilemat puutarhamessuilla haalitut siemenperunat, tummavartiset 'Blue Salad'-perunat,  olivat tuuheassa kasvussa kesäkuussa, vaikka istuttaessa ituja ei ollut nimeksikään. Tohkeissani kuvasi tuntemuksiani nähdessäni perunat näin hyvässä kasvussa ja kasvaahan ne varret kun sataa.


Etualalla 'Annabelle' ja tummalehtisempi
ja -vartisempi 'Blue Salad'
Peruna 'Blue Salad' kukassa
Peruna 'Blue Salad'

Perunat tosin nekin mädätti vartensa heinäkuussa ja lomailujen vuoksi elokuussa palstalla ei tullutkaan käytyä. Mutta nyt kävin kaivelemassa ja olihan siellä perunoita! Kaivoin pari hyvin pientä riviä 'Blue Salad'ia ja vielä niitä jäi sekä 'Annabelle't ja porkkanat odottavat vielä. Sato jäi odotettua pienemmäksi, mutta olen hurjan iloinen näistäkin.

Palsta on todella savinen ja sitä tarvitsisi runsaasti parantaa kompostimullalla ja hevosenlannalla. Toisaalta sitten taas - palsta kynnetään joka vuosi, joten siemenpankki ei pääse missään vaiheessa loppumaan, että hyöty perkaamisesta jää käyttämättä.

Mikäli ensi keväänä palstasta vielä innostun, niin varaan vain pienen alueen perunoita varten.



8. syyskuuta 2015

Syysparveketta 8.9.2015


Syyskuuta porskuttaa ja miten mieletön elokuu olikaan sateisen kesän jälkeen. Käytiin vanhoilla kotikonnuilla Torniossa elokuun alussa ja kyllä oli lomakelit kohdallaan ja tuolloin ihanat työkaverit kävivät parvekkeen kasvustoja huoltamassa.

Parvekkeen käyttö on jäänyt nyt vähäiselle - Jekku siellä on usein makoilemassa ja etsimässä viilennystä. Sille iski elokuun helteiden jälkeen varvasvälitulehduskin.

Pelargoniat intoutuivat kukkimaan upeasti ja petuniatkin olisivat jatkaneet kukintaa pitkään, mutta lehdet peittyivät härmään. Siistin parvekkeelta härmäiset petuniat ja kukintansa lopettaneet lobeliat kompostiin. Monet pienet pajukorit jäivät tyhjilleen, mutta jäljelle jääneistä kasveista yhdistelin pajualtaisiin ja suureen sinkkivatiin säästettävät.

Hopealehdet pulskistuvat ja paranevat mitä pidemmälle kautta päästään. Täytyy niiden kohdalla olla etujonossa ensi vuonna ja ostaa ne hyvissä ajoissa kasvamaan.


Tähän sinkkisaaviin, mitä tuskin kasvustojen alta edes näkyy siirsin hopeavitjan. Petunioiden puuttumista ei huomaa, kun muut ovat niin hyvin kasvaneet.

Puutarhamyymälöissä on näkynyt paljon callunoita, hebejä, syklaameja ja muita syksyn ihanuuksia. Pieni parvekkeeni on haasteellinen kasvupaikka - kun on kuumaa, niin se on todella paahteinen ja kylmällä kelillä pakkasen ja sateen vaikutus korostuu. Syyskuntoon parvekkeen laitan vasta kun kelit oikeasti viilenevät.





Tomaateissa on raakileita hurjasti, mutta muutama hassu ehti kypsyä. Olisin tietysti voinut tomaatteja viedä yöksi sisälle mutta laiskotti niin jo tässä vaiheessa kasvukautta. :)