9. elokuuta 2016

Laajennusta


Hymy nousee kasvoille joka kerta kun vilkaisee pihan ainokaista lintujen kylvämää auringonkukkaa. Vähällä menetimme hänet kun kirvat olivat pesiytyneet varteen, mutta vanhalla tiskiharjalla ja kylmällä vedellä pesu auttoi. Kirvojen suhteen monasti kylmällä vedellä pesu on riittävä.

Alla auringon kanssa kilpaa säihkyy keijunkukka, mikä tuli hankittua viime kesänä Avoimet puutarhat tapahtuman Arboretum Magnolian myyntipisteestä.



Lannoitusta olen vuosia vähätellyt, mutta sen suhteen olen kääntänyt kelkkani. Syyslannoitus on miulle uusi juttu ja nyt kolmatta vuotta olen näin elokuussa lannoitellut syyslannoitteella jotta kasvit valmistautuisivat talveen paremmin. Tämä törppö sisältää veteensekoitettavaa lannoitetta mutta laiskana olen ripotellut lannoitetta suoraan maahan hieman ennen sadetta. Markkinoilla on onneksi raemaisiakin syyslannoitteita.






Maltillisesti on tullut osteltua kasveja tänä vuonna vaikka tämän kohdalla täytyi tehdä poikkeus. Koristeomenapuu 'Musta Rudolf' oli omiaan istutettavaksi aidan toiselle puolelle. Naapurinmies viihtyy koko kesän tiukoissa uimahousuissa vailla paitaa ja välillä sen kokee hieman kiusalliseksi itsensä ja vieraiden puolesta, joten Rudolf tuo nyt kaivatun näköesteen.


Jotta Rudolf ei kokisi olevan yksinäinen niin sen kaveriksi istutin tänään perennoja - valkoista ja punaista punahattua, kaunokurjenmiekkaa ja koristeheiniä. Heisiangervo ja keijunkukat istutin jo syksyllä.



Syksyllä tuli tökättyä hakuropaju ja siihen se nyt jäi, täytyy se ensi kesänä siirtää taas jonnekin. ;)  Villiviini rönsyää maata pitkin kun sen tukipuu, jättimäinen mänty, kaadettiin viime syksynä. Villiviinin kasvu on rehevää kun sekin leikattiin alas saakka. Kasvattelen alkuja ja siirtelen sitä sitten muualle taloyhtiön pihalle tai jos saisin jonkun köynnöskehikon sille.. katsotaan..


Punahattu 'Magnus'

Punahattu 'White Swan'

Valkoinen punahattu ja purppurakeijunkukkaa.



10 kommenttia:

  1. Kaunista on! Keijunkukassa on niin kaunis väri. Kyllä minäkin laitan syyslannoitteen perennoille; uskon että siitä on apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Palace Purple' on tuon punaisen lajikkeen nimi ja se on kaikista kestävin, mitä olen kasvattanut. Talven aikana monet hienommat menehtyi. Tuon toisen lajikkeen nimeä en nyt tähän hätään muista, taisin ottaa kyllä sen lapusta kuvan, mutta täytyisi penkoa arkistoja :)

      Poista
  2. Pitäis juu syyslannosta hakea. Ekaa kertaa kokeilen, kun ruusuille suositelivat. No kokeillaan sitte!

    Keijunkukkien kauniit lehdet on mun lemppareita, tosin viime talvesta jäi kolme yksilö henkiin. Ja niitä oli kymmeniä. Edelleen on reunuksia vailla kasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Biolanilla oli sitä raemaista maahan viskeltävää ja sitä mietin jos hankkisi isolle pihalle. Pikkupihassa kastelulannoite on helppo vaikka täytyisi kastellain. ;)

      Tiarellat ja heucherellat kuoli melkein kaikki, vain aniharva jäi eloon mikä on tosi kurjaa kun olivat jo isokokoisia. No puutarhanhoito on tällaista että joskus vastustaa urakalla.

      Poista
  3. Voi kun ihania punalehtisiä kasveja olit hankkinut. Tykkään niistä kovasti. Meiltä löytyy punalehtisinä syyskimikki 'Brunette', purppuratuomi, keijunkukka, hurmevaahtera ja purppuraheisiangervo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskimikki ei Partapuutarhassa viihdy, mutta savimaassa se on kasvanut kymmenisen vuotta ja on jo isokokoinen. :) Ripsialpi on myös myös kiva punalehtinen, joskin se hieman leviää. Punervalehtisiä heisiangervoja, purppuratuomi ja koristeomenapuita löytyy toisesta pihasta. Ihania kaikki!

      Poista
  4. Kaunista<3 Nyt on noiden punahattujen kulta-aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidä peukkuja että viihtyy :) Ainakin tuossa on hiekkamultaista maata ja hyvin aurinkoa. Täytyisikö lisätä keväällä vielä kalkkia? Punahattujen kanssa en ole oikein tullut aikaisemmin toimeen, tupanneet taantua.

      Poista
  5. Minäkin olen vähän kääntänyt kelkkaani syyslannoituksen suhteen. Ennen puutarha sai pärjätä hyvin vähällä, mutta kun viime vuodestakin joku puutarhuri sanoi, että kovat sateet veivät ravinteita mennessään, aion tänä vuonna kyllä antaa kasveille evästä ensi vuotta varten.
    Kunhan tuo sade vähän laantuisi, oliskin hyvä lannoitusilma:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taimistokoulutuksessa viime vuonna Tahvosten edustaja sanoi purkkitaimistakin, että vain muutama kastelukerta ja lannoitteet on menneet, jos en muista väärin niin alle viisi kertaa se oli. Kun vielä miettii, että taimistoilla jotkut kasvit on koko kasvukauden niin eihän ne jaksa kasvaa.

      Samahan se pätee puutarhaankin ja juurikin sateet vie lannoitukset mennessään. Jos vielä puutarha siivotaan keväällä siitä kasvijätteestä ihan mullokselle niin kasveilla ei ole edes sitä saatavilla ravinteeksi.

      Viime talvi oli rankka ja monet kasvit menehtyi. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää syyslannoittaa ettei viime talven nujertamat kasvit menehdy tulevana talvena.

      Poista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)