Puutarhojen katselun jälkeen päätimme vielä käydä luonnossa rentoutumassa ja koska olimme Lohjansaaressa kävimme katsomassa pitkästä aikaa Paavolan tammea. Koulun pihalta lähtee polku minkä varrella voi ihastella monenlaista lehtokasvistoa ja suuri haisukurjenpolvimätäs oli ihan polun vierellä:
Haisukurjenpolvi Geranium robertianum |
Myyrä puuhasteli omiaan ja orava tutki meidän menoa latvuksesta käsin. Tammelle johtava polku oli viime kerrasta laajentunut huomattavasti, mikä kertoi isoista kävijämääristä.
Kuusikkoa oli harvennettu runsaasti sieltä täältä ja erityisesti tammen ympäriltä, myös tällä loppupätkällä polku oli leventyntyt.
Tammen ympärille oli tehty köysistä aita, sekä istumapaikka oli sijoitettu köysien ulkopuolelle. Tammen suuri lehdistö oli runsaampi ja selvästi kiitollinen kuusikon harvennuksesta. Harmittavasti paikka ei ollut enää niin maaginen ja koskettava, kun kaikki aluskasvillisuus ja sammaleet olivat jatkuvan tallauksen vuoksi hävinneet. Toivottavasti aitaus auttaa ja puun ihailijat ymmärtävät, että puuta kannattaa ihailla kauempaa.
Tammen luota jatkoimme luontopolulle, mitä oli edelleen hyvin vähän kuljettu.
Metsäkurjenpolvi |
Paavolan tammi vuonna 2014:
Metsässä on oma ihana rauhallinen tunnelma.
VastaaPoistaSinulle on haaste blogissani:)
Metsäpolku olikin ihana ja rauhaksiin sai mennä. :) Kääk olen niin huono näissä haasteissa :D Mutta kiitos kuitenkin <3
Poista