25. huhtikuuta 2007

Ruttojuuri

Meidänkin puutarhassa kasvaa rikkaruohoja. Yleisimpiä niistä ovat nokkonen, juolavehnä ja liian viihtyvät perennat ja niiden siementaimet.

Yksin pahimmista on ruttojuuri ja ne aikoinaan istutettiinkin yhteen puutarhan parhaimmista kohdista. Tämän suhteen on yritetty monia konsteja, myös myrkyttämistä, mutta vastassa on kovan lajin edustaja jota ei ihan hevillä saa nujerrettua.

5 kommenttia:

  1. Heippa! Siemenistä pitää sanoa että todellakin sinulla on aivan upea sarja mielenkiintoisia kasveja joiden siemeniä varmasti haluan kokeilla mutta myöhemmässä vaiheessa kun kaikki on niin älyttömän alussa omalla kasvimaallani. Pitäsi saada isompi kasvihuonekin ensin kuntoon.

    Myrkyttämisestä tuli itselleni mieleen kanssa se että en kovin helposti myrkytä, vaikka kynnys on madaltanut sen myötä kun on jopa plakkarissa erityistutkinto niitä varten, joudun töissäni myrkyttämään kasveja sellaisilla aineilla että olen itse kuin Nasan astronautti. "Raunoa" käytän itsekin pahempaan hätään kun ei yksinkertaisesti aina jaksa kitkeä suuria aloja ja tuli hankittu kotiin ruiskut. Sitä kannattaa muuten käyttää mielummin nuoriin versoihin joissa tuo kasvuvoima on suurempi silloin myös aineen teho on kovempi.

    VastaaPoista
  2. Hannu Sarenström: "Ingen trädgård är perfekt överallt, alla nervsammanbrott klipper man bort från bilden."

    VastaaPoista
  3. Irkku, kaikki siemenet ei ole omalta pihalta vaan saatu siemenketjukirjeessä vaihtarina - niitä on niin paljon, etten tarvitse kaikkea. Sen takia en niistä mitään maksuakaan ota, kun se tuntuisi väärältä ja kun itävyydestä/lajikkeiden oikeellisuudesta ei ole takeita.

    Tiedän, että myrkky tehoaa paremmin uusiin versoihin, mutta ruttojuuren kohdalla tein poikkeuksen - se tarvitsee useamman käsittelyn joka tapauksessa ja syy miksi myrkytin syksyllä oli se, että heikennän sen talvenkestoa (jos se edes on mahdollista) ja kukkavaiheessa saavat toisen satsin, uudet lehdet kolmannen. En usko siitä kertaheitolla pääsevänkään eroon, mutta jostain se on aloitettava.

    Kaivaminen kiihdyttää toisten rikkakasvien kasvua - mutta juolavenhästä pääsee hyvin eroon parantamalla maata ja kasvattamalla pottua tai muita varjostavia kasveja. Ne pienet heikentyneet alut on aika helppo kitkeä pois.

    Rikkakasvimaisesti kasvavat perennat on istutettu isoihin muoviruukkuihin avomaalle (viiruhelpi, kanadanvuokko, kirjovuohenputki, helminukkajäkkärä, hopeamaruna..)

    VastaaPoista
  4. Onkin muuten hyvä keino tuo ruukuissa pitäminen noilla eräillä kasveilla kun todellakin on kyky vallata koko tontti ja hiukan naapurinkin :) Muistan kun entinen rajanaapurimme kasvatti raja-aitamme vieressä suomentatarta ja arvaappa kenellä oli perennapenkissä sitä vaikka en olisi toddellakaan halunnut ja se pirulainen kasvatti alku kesällä viikossa versojaan ja paljon!

    Tuon ruttojuuren kanssa todellakin on varmaan syytä aloittaakin hidas uuvutus ja väsytys taistelu!

    Itse tänään viimeksi kitkin sitkeää maahumalaa muutaman ämpärillisen penkkien reunustoilta, se voi ja kasvaa hyvin vaikka mikä olisi. Mutta olen sitäkin kyllä laittanut istutuksiin onnistuneesti lisävihreäksi, kasvaa ruukussa komealehtiseksi ja on ihan paikassaan nätti onhan siitä oikein kasvatettavakin versio, kirjava joka menee aika hyvin kaupaksi sellaisille ihmisille jotka eivät halua kukkivaa eikä roskaavaa :)

    VastaaPoista
  5. Erehdyin kanssa Pohjanmaalle istuttamaan pienen palan maahumalaa - nyt sen kanssa onkin sitten oikein urakalla tapeltu.. =/ Kirjavalehtinen on kyllä talvehtinut, mutta suurimmaksi osaksi vihertynyt. Muistaakseni kyse ei ollut pelkästään valon puutteesta vaan monet kirjavalehtiset kasvit menettävät kirjavuutensa, kuten Sedum 'Frosty Morn'

    Purkki-istutukset on kyllä tosi käteviä - isoja ruukkuja tulee jos ostaa pensaita tai puita, ja niille ei kauheasti ole käyttöä. Karkailevia kasveja on helppo pitää silmällä, kun tietää varmasti niiden multatilan. Jätän ruukun vähän maanpinnalle, jotta eivät pääse luikertelemaan ylitse. Keväällä ruukun reuna vähän pistää silmään, mutta ei enää sitten kun kasvu on vauhdissa.

    Suomentatatar-sota alkaa myös keväällä. Se kyllä saa kasvaa paikallaan, mutta on kasvanut niin pinnalle, että mädännyttää puutarhavajan seinää, joten sitä on rankaistava.

    Maahumalaa olen myös kasvattanut ruukuissa - se on tosi nätti ja kestää kaikenlaisia oloja. Siitä ei tarvitse niin kauheasti lomamatkoillakaan huolestua kun lisäysmatskua löytyy taattu ;)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)