Katsotaanpas lähempää..
Tämä on japaninakileija eli A. flabellata. Sen tunnistaa helposti muista, sillä kun on sinivihreät lehdet ja kasvi jää matalaksi (30cm). Myös lehdet ovat hieman kovemmat kuin muilla.
Lehtoakileija - valkokukkainen, jonka oikea nimi on 'Lime Green'. Valkokukkaiset kasvit on helppo erottaa toisistaan, sillä niiden varret ovat vaaleanvihreät ja lehdistö myös.Ja mikähän tämä on? Muiden kuin valkokukkaisten kasvien varret ovat punertavat ja lehdet myös - erityisesti tähän aikaan. Tämä on luultavammin sininen tai lila.
Jos mietit, mikä siementaimi on se valkokukkainen, niin tarkkaile kasvin varsia - mikäli näet punaisen sävyn, niin ei ole valkokukkainen. Tämä muistisääntö pätee lähes kaikkiin perennoihin. Myös vaaleanvihreät lehdet on tuntomerkki, mutta ihan pienistäkin taimista pystyy erottamaan. Viime vuonna onnistuin tällä tavoin 100%!
Thanks for that little tip Quu. I have many different columbines but for my front garden I want only the white ones.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Miehän oon ihan aloittelija. Tuossa tuota pihaa miettiessäni ja näitä puutarhablogeja lueskellessani on ajatus kuutamopuutarhasta vallannut yhä enemmän ja enemmän jalansijaa. Tykkään hyvin paljon valkoisista kukista. Olen myös hulluna kuunliljoihin, kuten sinäkin;-) Jossain vaiheessa olisi tarkoitus rakentaa kuutamopuutarha talomme pohjoispuolelle (kadun puolelle). Se ei kuitenkaan ole nyt ihan ensimmäinen asia. Kunhan saisi laajennettua tuota varsinaisen pihan perennapenkkiä.
VastaaPoistaYolanda, you are welcome! :) white flowers are so asked these days..
VastaaPoistaAnis, miulla on kuutamopuutarhassa paljon hopeaista ja lehtiperennoja ja muutamia valkokukkaisia, ja sitten muutama ei-valkoinen, mutta kaunis kasvi kuitenkin. Miun kuutamopuutarhaprojekti alkoi 2004 ja on vieläkin kesken, että koskaan ei kannata viivytellä aloittamista ;)
Kiitos kauniista sanoistasi :O) Katselinkin jo rautakalusteille paikkaa nuoren omenapuun alta. Täytyy alkaa siirteleminen ja katsoa missä näyttää parhaalta.
VastaaPoistaTuo sinun laattapolku näyttää paremmalta tiilistä tehtynä. Tosin ei se minusta hassumpi ollut betonilaatoistakaan. Muutenkin oli kauniin ja luonnollisen näköinen istutusalue.
Minna, tuttavallani on rautatuoli omppupuun alla, missä aina miettii puutarha-asioita. :) Betonipolku oli toki kiva, mutta kun muut polut olivat tiilistä, niin tuli vähän sekava vaikutelma. Pikkupenkki oli kasvitettu viime vuonna, joten sen todellinen luonne näkyy jo tulevana kesänä - toivottavasti ei tarvi mitään taas siirrellä ;)
VastaaPoistaHyvä tietää kun mullakin on paljon noita sekoituksia kasvamassa. Jostain syystä en pidä valkokukkaisista kasveista, paitsi hortensioista. En ymmärrä miksi... Nyt olen tosin harkinnut valkokukkaista alppiruusua. Käyn päivittäin seuraamassa postailujasi, mutten aina ehdi kommentoimaan. Omalla pihallani ei vieläkään kuki mikään, mutta tulpaanit ovat jo nupuillaan. Viikonloppuna on kai aikaa keskittyä oman blogin päivittämiseen.
VastaaPoistaIsä muistaa mua kovasti aina varoitella punasipuleiden kukinnasta, mutta en henno sanoa sille, että oikeastaan toivon punasipuleiden kukkivan juuri koristetarkoituksessa. Tosin jos ei kuki, niin sitten saan sipuleita. Molempi hyvä :O)
VastaaPoistaHauskaa kun sulla on samanlaisia juttuja pihassa - vaikka kissan väri onkin muuttunut :D
You are really a very clever gardener! Okay, I need to check the stems of my columbines once it stopps raining....
VastaaPoista