Kaikenkaikkiaan pihalla kasvaa 20 erilaista pensasangervoa. Monelle tutuin on pajuangervo, eikö totta? Se on yksi niistä vihatuimmista kasveista, mutta varsin käyttökelpoinen, elinvoimainen ja terve. Mummolasta tuotu pajuangervo kasvaa leikattuna aitana. Suuren kasvutapansa ja leviämisensä takia sen kasvuintoa kannattaa rajata.
Valkokukkainen pajuangervo on tuttavalta, joten sen oikeaa nimeä en tiedä. Myynnissä on 'Allikko'-nimistä (Kasvukorkeus 1,5m) valkokukkaista ja sekin leviää. Allikko kukkii saman vuoden versoilla.
Norjanangervo on oikea katsemagneetti kukkiessaan. Pensaalla on sirot ja eniten erilaisemmat lehdet kuin muilla pensasangervoilla. Kasvukorkeus: 1,0-1,5m
Spiraea 'Grefsheim'
Virpiangervoon tulee kaunis syysväritys, mutta myös kukinta on kaunis ja kukat kuin pieniä pilviä. Kasvukorkeus: 1,5-2 m
Loistoangervon kasvutapa on leveä ja se kukkii 1. vuoden versoilla, joten sitä voi leikellä esim. haluttuun muotoon. Vapaasti kasvaessaan oksat kaartuu rennosti kohti maata. Kukinnot on vaaleanpunaiset ja suuret. Kasvukorkeus: noin metrinen tai hieman yli. Kukinta kesä-heinäkuussa.
Spiraea callosa 'Odensala'
Koivuangervoon tulee ehkä paras syysväritys, mutta se on jänisten suurinta herkkua. Kasvutapa on tiivis puolipallomainen. Markkinoilla on ainakin kaksi lajiketta: 'Island' ja 'Tor', joita molempia löytyy pihalta eikä niissä mielestäni ole suurta eroa. Kasvukorkeus: 0,7-1m
Spiraea betulifolia
Rinneangervona myydään paljon rusokoivuangervoa, eli koivuangervon vaaleanpunakukkaista muotoa. Tälläkin pensaalla on tiivis puolipallomainen kasvutapa, syysväritykseen tulee violettisia sävyjä. Kukinta-aika: kesä-heinäkuu. Kasvukorkeus: 0,7-1m
Spiraea betulifolia
Kuvasa on keltajapaninangervo 'Goldmound', mutta saatavilla on useita keltalehtisiä muunnoksia, joiden lehtien keltaisuus vaihtelee ja samaten kukkien punainen sävy.Muita keltalehtisiä: 'Firelight' (erityisen oranssinen kevätasu), 'Goldflame' ja 'Golden Princess' ( 'Little Princess'in keltalehtinenmuoto). Viime vuonna hankin Firelightin ja Gold Flamen joten niiden osalta en osaa talvenkestosta/kukinnasta sanoa. Goldmound on erittäin kestävä ja lisääntyy siementämällä (Aivan!) ja taivukkaista. Kasvukorkeus: 0,5-1m
Spiraea japonica 'Goldmound'
Spiraea japonica 'Froebelii' on vuoden 2007 tulokas, ja sillä on tummanpunaiset kukat. Kasvukorkeus on 0,5-1m. Kukkii heinäkuussa ja kukkii saman vuoden versoilla, eli voidaan leikata.
Spiraea japonica 'Froebelii'
Matalakasvuisia kasvaa puutarhassa kolmea erilaista. Ne ovat vasta juurtumassa kasvupaikalleen joten niiden todellinen luonto ei ole tullut esille.
Spiraea beauverdiana 'Lumikki'
- Matala ja valkokukkainen verhoangervo
- Kasvukorkeus: 0,4m
- Kukinta kesäkuusta lähtien
Spiraea decumbens
- Lamopensasangervo on rentovartinen valkokukkainen
- Kasvukorkeus: 0,3m
- Kukinta kesäkuussa
Spiraea japonica 'Nana'
- Vaaleanpunakukkainen pikkukeijuangervo.
Muita pihalla kasvavia angervoja ja ongelmana on tuo nimeäminen: japonican nimellä kulkee useita lajikkeita ja kaikilla on oma suomennettu nimensä.
Spiraea japonica 'Albiflora'- Valkoruusuangervo, valkokukkainen, hankittu 2007
Spiraea japonica 'Manon'
- Tummakeijuangervo - korkeampi kuin Little Princessa ja kukat aavistuksen tummemmat.
- Kasvukorkeus: 0,5m
Spiraea nipponica 'Pakola'
- Piianangervo, hankittu 2007 (puput tykkää tästä..)
- Valkokukkainen
Spiraea japonica 'Little Princess'
- Keijuangervo, hankittu 2006.
- Kasvukorkeus 0,4-0,8 m.
- Kukinta keskikesällä
Sinulle on tunnustus blogissani.
VastaaPoistaKiitos :) En ollut oikein perillä angervojen nimeämisestä ja lajikkeista, joten tämä selvensi mukavasti. Jotain keltalehtistä kokeilen terassipenkkiini ja muutamalle muullekin angervolle olisi tilaa, koivuangervoja olen ajatellut. Etupihalla on rehevä angervoaidanne, mutta en ole varma lajista (edellisen omistajan istuttama), epäilen virpiangervoa. Täytyy kuvailla, kunhan tekee lehdet ja kukkii. Pari norjanangervoa on myös, nyt näyttävät ankeilta risukoilta mutta kukinta on ihana.
VastaaPoistaMoi quu :) Hyvä tiivistelmä käytetyimmistä pensasangervoista. Tässä lukiessani tuli mieleen myös pajuangervoa muistuttava, mutta matalampikasvuinen kuninkaanangervo 'Kruunu', joka on alkanut itselle tulemaan vastaan yhä enemmän (viime kesästä lähtien).
VastaaPoistaKouluajoilla/ parisen vuotta sitten en muista vielä kuulleeni siitä mitään, joten en tiedä kuinka uusi tulokas lienee?
Pioni, kiitos :) Kävin jo kurkkimassa blogissasi, mutten ole ehtinyt reagoimaan..
VastaaPoistaLumipyry, nuo nimeämiset on kyllä niin hankalia :D Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä - norjanangervo ja virpiangervo kukkii 2. vuoden versoilla eli kannattaa leikata puolet vanhoista oksista tänä keväänä ja seuraavat ensi keväänä niin kukinta ei häiriinny. Tai voit kukinnan jälkeenkin leikata.
Misstii, muikka! :) Kyllä tuo Kruunu on ollut markkinoilla jo 2002. Sitä piti tulla angervomixissä aikoinaan, muttei tullutkaan :D Angervoja on markkinoilla pilvin pimein ja kaikkien kestävyydestä ei vielä tiedetä, niin ehkä siksi sitä ei koulussa käsitelty arvelisin..
Kiitos quu vastauksesta :)
VastaaPoistaTosiaan, tämä on hyvä postaus koska pensasangervojen suku on niiiiin paljon käytetty. Itse haluaisin myös olla edes jonkun verran "ajan hermolla" kasvien kanssa, ettei aina samoja juttuja joka paikkaan. Siksi blogissasi on kiva vierailla ihan uusia ideoitakin etsien :)
Koska mulla ei ole omaa pihaa kuten monilla muilla lukijoilla, alankin helposti miettiä, kenen pihaan niitä hauskoja kasviyhdistelmiä ym. mitä kaikkea sinulla täältä löytyykään, voisi kokeilla :D
MissTii, miulla on semmoinen kutina, että ollaan palaamassa juurille eli ne 70-luvuilla istutetut kasvit on taas tulossa suosioon - tosin vähän enemmän höystettynä ja paranneltuna, ja keisarin uusissa vaatteissa: vuorenkilvet, pensashanhikit..
VastaaPoistaEnnen niin vihattua pajua on saatavilla laajasti ja monia lapin kauniita pajuja kasvaa pihalla. Tilasin pajun Hollannista, jossa on mustat pajunkissat :)
Jotenkin muutenkin on aistittavissa vanhojen kestävien perennoiden vahva paluu, mutta myös ns. hollannintuontien tulo. Suomalainen puutarhakulttuuri on vihdoin ottamassa muuta Eurooppaa kiinni.
Hyötykasvipuoli on kehittynyt valtavasti muutamien vuosien aikana ja varsinkin kun Euroopan markkinat on avautuneet ihan uudella tavalla. Monet kylvää kukkapenkkeihin kauniita vihanneksia ihan vain niiden koristeellisten lehtien takia.
Yksivuotiset kasvitkaan ei ole sitä, mitä kymmenen vuotta sitten.
Ihmisten kun on yhä helpompi tilata kasveja/siemeniä sieltä, missä niitä on saatavilla. Tämä kyllä tarkoittaa taimistoviljelijöille uutta kilpailijaa.
Olen tuumaillut jos joskus perustaisi pienen taimimyymälän :)mutta sitten joskus..
Hyvä tuuma! Sinulla tosiaan on noita angervoja. Monet inhoavat tosiaan niitä, mutta minusta ne on aika kivoja. En tarkoita silleen kasarimeininkiin rinnetolkulla tai riiviin ikkunan alle tasaiselle nurmelle. Itselläni on muutamia lajikkeita yksittäis puskina siellä täällä.
VastaaPoistaKuvaamaasi kehitystä on toisaan ilmassa. Itsekin olen huomannut vasta viime syksynä eri pajut.
Mutta arvaas minkä hingun se on nyt iskenyt? Pitää saada Rodo-alue?!! Ihan älytöntä! Mitään rajaa ei oo missään :)
Mielnkiintoisia kirjoituksia, ja vaikka olet näemmä tunnustuksen saanut, niin saat nyt toisenkin.
VastaaPoistaKiitos kovasti jutusta! Tällaisia saisi olla puutarha lehdissäkin, niin jaksaisi niitä lukea. Uusi viherpiha oli taas paha pettymys...
VastaaPoistaIstutin syksyllä Spiraea bumalda Anthony Waterer lajiketta ja nyt jännitän onko ne vielä elossa. Ilmeisesti pakkasen kestävyyttä ei ole ihmeemmin.
Beautiful photos :)
VastaaPoista