Tämä on taas niitä saatuja ja tuntee nimen "Morsinko". Yksi kauneimmista nauhuksista: lehdet on kovat ja nahkeat, ei kärsi mistään taudeista eikä kuivuus vaikuta muuta kuin kokoon. En ole keksinyt rakennuspalikoita tähän nauhukseen:
Lehdet:
Kukkavarsi:
Tämä toinen on taas "Armi" - sillä on erittäin jännä lehtimuoto ja loveutuneet.
Kallionauhus, Ligularia dentata, on myös Armilta. Ihan mukava, aluksi punalehtinen ja myöhemmin vihreäpunalehtinen.
Vanhoja Kotipuutarha-lehtiä selailin ja vastaan tuli nauhusartikkeli (07/2001) ja siinä kuvataan näitä kahta punalehtistä kallionauhuksen lajiketta'Desdemona'a ja 'Othello'a seuraavasti:
"Vaihtelevan punalehtisiä, siemenlisättyjä kallionauhuksia myydään paljon Desdemona-lajikenimellä, vaikka aitoa lajiketta ei saa kylvämällä."
'Desdemona' :
- Suuri lehti pitkänpyöreä, karheahampainen ja tumman viiininpunainen, myös kukinta-aikana
- Kukat ovat voimakkaan oransseja verrattuna Othello-lajikkeeseen
- Kukinta elokuun puolivälistä syyskuun loppuun
- Litteän 20-30cm leveän huiskilon oranssit laitakukat suuntautuvat terhakkaasti ylöspäin
- Osalla laitakukista terälehdet voivat olla punaoranssit
- Lehtituppi selvästi punertava.
- Tarvitsee runsaasti valoa, jotta punaisuus tulee parhaiten esille.
'Othello' :
- Leveän herttamainen lehti on pienihampaisempi kuin Desdemona-lajikkeella.
- Kasvi on "löysempi" ja ruskeampi
- Laitalehdet ja muut kasvinosat nuokkuvat alaspäin
- Kukat keltaisemmat kuin Desdemonalla ja laitakukat suuntautuvat alaspäin.
- Alkukesällä lehdet ovat yhtä tummanpunaisia kuin Desdemonalla,
mutta kukinnan aikaan tummanvihreitä ja ruskeasävytteisiä.
- Lehtituppi on vihreä.
Hankin muutama vuosi sitten 'Desdemona'-nimisiä, mutten tullut niitä kuvanneeksi kukkivina
enkä verrannut Armilta saatuun kallionauhukseen, mikä kuvauksen pohjalta olisi sitten 'Othello'
Valtikkanauhus, L. przewalskii, on ihan mahdoton leviämään siementämällä. Siementaimia oli keväällä satoja ja minähän ne nypin kompostiin. Nyt harmittaa, kuten aina. Pitäisi aina jaksaa istuttaa ne aluksi purkkeihin ja syksyllä vaikka antaa naapureille tai myydä kaupan ilmoitustaululla.
Nikonnauhuksen, Ligularia x palmatiloba, ostin aikoinaan kukkien takia, kun ihastuin sen päivänkakkarakukkiin. Nyt en enää niistä tykkää. Olen ihan toivoton tämän tykkään-en tykkää-asian kanssa!
Sitten oikein huono kuva edellisten siementaimista: osa muistuttaa emoaan ja osa ei. Näistä olisi tarkoitus lampiprojektia ensisijaisesti tehdä.
No heips taas!
VastaaPoistaMinulla ei ole nauhuksia ollenkaan!??
Se johtuu suureksi osaksi siitä, että en ole koskaan pitänyt erityisemmin keltaisista kukista. En kyllä pidä keltaisesta muutenkaan, siis vaikka vaatteissa tai sisustuksessa.
Mutta, mutta... kun kasvilajisto laajenee laajenemistaan on sekaan toki luikahtanut keltaistakin kukkijaa. Ja noiden lehtien takia kestäsin ehkä nuo kukatkin.
Olen kai jotenkin värivammainen tyyppi :)
Keltaisista kukista (tai oransseista) hyväksyn helpoiten kehäkukat ja kultapiiskun. Toki tulppaanit menevät väreissä kuin väreissä, Ainakin tähän aikaan vaasissa.
On muuten taas vaikiaa tän bloggerin elämä! Kommentointi ei meinaa sujua millään. Kyllä mie muuten ottaisin sellaisen keltaisen pionin jos saisin halvalla ;) Ja kullero on myös ihana!
VastaaPoistaKeltainen on väri joka jakaa puutarhurit kyllä kovasti kahtia :D Ei se suosikkiväreihin kuulu, mutta syksynkukista tahtoo iso osa olla keltaisia.
VastaaPoistaEi nauhuksia? :O Ne kun sopisi mainiosti sinun metsäpuutarhaasikin! Sinne keltainen kyllä "hukkuu" ja voithan leikellä suurimman osan kukkavarsista maljakkoon..
Kauan on yksi kukka risonut, siis värin puolesta, nimittäin tulikellukka ja kaikki motkottaa, että mikset tykkää :D Nyt olen ottanut kasvin huomioon lampiprojektiin - ehkä se saniaisten ja tiarellan kera ei näytä niin pahalta?
Keltainen pioni! Juu, jos vain muutama ylimääräinen saturainen vain tulisi pankkitilille niin ehkä sitten..
Ensi viikolla on ystävänpäivä! Saan tulppaanikimpun.. jihuu! :)