Oxalis acetosella |
Nyt kun piha on musta kaipaisi kovasti jotain talvivihreitä kasveja. Kuten pientä käenkaalia, tai toisilta nimiltään se tunnetaan ketunleipänä tai revonrieskana. Tämä pikkukasvihan on luonnonvarainen. Mies (s.'85) kertoi lapsuudestaan, että heillä oli kesätehtävän kerätä kasvioon kasveja ja kun vietti kesän Ranuan kesämökillä oli niin harmissaan ettei siellä käenkaalia ollut.
Käenkaalin terälehdet ovat yleensä valkoisia, joissa vaaleanvioletti suonitus, mutta niitä tavataan luonnossa myös punertavina. Puutarhaystäväni-Janne lähetti parisen vuotta sitten pienen alun punakukkaista käenkaalia ja sehän on meillä viihtynyt kiitettävästi.
Käenkaali on kaunis pikkuinen kasvi. En ole koskaan nähnyt sitä punaisena versiona, sekin on sievä.
VastaaPoistaMeillä muurahaiset(?) ovat kuljettaneet sitä lähimetsästä kukkapenkin reunaan.
Pioni, minulta voit saada palan punaista käenkaalia, kunhan se tuosta vielä pulskistuu :)
VastaaPoistaMuurahaiset juu huolehtivat tämän ja mm. vuokkojen leviämisestä.
Kaunis pieni kasvi. Lapsena meilläpäin puhuttiin vain ketunleivästä, muuta nimeä en sille silloin tietänytkään. Ja maistelimme niitä metsässä, olin kuullut että niitä voi syödä, mutta jujua en kuitenkaan ymmärtänyt, kun eivät maistuneet juuri miltään !
VastaaPoistaHyvää kevättä !
Betty, tenavanahan sitä on tullut maistellua yhtä sun toista. :)
VastaaPoistaIhanaa alkanutta kevättä sinnekin! :)
Kiitos, otan sitä mielelläni puutarhaani kasvamaan.
VastaaPoistaPioni, koitan katsoa ensi viikolla (tai sitten myöhemmin keväällä) saisiko siitä otettua palaa. Laittelen sitten sinulle viestiä :)
VastaaPoista