Vähitellen puutarhan kukkaloisto alkaa hiipua. Syyspuutarhan kokokohta on suuri purppurapunalatva, mikä houkuttelee erityisesti kauniina syyspäivinä kymmenittäin perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä.
Vain muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kasvi on pysynyt tuulella ja kaatosateella pystyssä. Juurakko on kivikova ja sen jakaminen tai siirtäminen on oikeastaan mahdotonta käsivoimin. Muistan kun sain sen silloin vielä naapurissa asuvalta Morsingolta - oli hänellä kova työ saada edes pientä palaa irti.
Parimetrinen punalatva näyttää aika pieneltä suuren sinikuunlilja 'Frances Williams'in vierellä.
Kiitos ystäväiseni tästä kaunottaresta. ღ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)