13. maaliskuuta 2007

Jaloangervoja

Puutarhasta löytyy useita jaloangervoja, sieltä täältä pieninä väripilkkuina.

Tässä on jaloangervoja timanttituijan, Thuja occidentalis 'Smaragd', keltajapaninangervon, Spiraea japonica 'Goldmound', ja syyshortensian, Hydrangea paniculata'Grandiflora', kaverina.


Sama kohta, mutta toiseen suuntaan: nyt jaloangervot ovat kaverina pioneille ja lumipallopensaalle, Viburnum opulus 'Pohjan Neito'.

Pienet röyhyt kurkistaa hostien, rohtoimikän, Pulmonaria officinalis 'Sissinghurst White', ja kultapäivänliljan, Hemerocallis middendorfii, takaa.


Hosta 'Zounds' sai kaveriksi purppuratuomen, Prunus padus 'Colorata', kaukasianmaksaruohomaton, Sedum spurium, ja valkoisen jaloangervon, Astilbe arendsii 'Brautschleier' .


Nämä jaloangervot + sininen hosta('Elegans') olivat lainassa (ystävä muutti eikä ollut puutarhaa), mutta nyt ovat jo kotiutuneet. Lupasi kyllä alut näistä molemmista angervoista. Etualla imikkä, Pulmonaria 'Ocupol'.

4 kommenttia:

  1. Sun puutarhakuvien katselu on ihan oikeasti niinkuin lukisi sitä edesmennyttä ja kovasti kaivattua 25 Beautiful Gardens:ia :)

    VastaaPoista
  2. Ei nyt sentään ole verrattavissa :D mutta kiitos kuitenkin. 25BG oli kyllä paras puutarhalehti ikinä. Otan sieltä paljon mallia. Copy cat ;) Kaipaan sitä lehteä ihan mahdottomasti ja nyt kun English Gardenkin lopetettiin (tai ei tuoda suomeen).

    VastaaPoista
  3. Mä kyllä itse pidän jaloangervoista, yhtään en kyllä omista. Olen käsittänyt että nekin tarvitsee kosteahkon paikan. Varsinkin tummanpunaiset ovat mun makuuni ja hienosti istuvat sunkin penkkiin. Sulla on ihanan rehevä penkki. Mitä sulla on kasvualustana saven lisäksi, vai onko salaisuus?? Lannoitatko paljon??

    VastaaPoista
  4. Viimeisen kuvan kasvit on istutettu metsämaahan eli kasvupaikka on luonnostaan vanhaa hapanta metsänpohjaa, mistä jaloangervot pitävät ja muut kuvat on savipenkeistä, mikä myös on hapanta.

    Savea parannan kompostilla ja puiden lehdillä, kun teen penkin. Sen jälkeen katan puiden lehdillä syksyin ja keväällä kasvien lähdettyä kasvuun katan uudelleen (eivät lennä kovassa tuulessa pitkin pihaa).

    Yleensä kompostit menee aina uuden penkin tekemiseen, ettei vanhoihin penkkeihin tule lisättyä uutta mullosta.

    Minä en lannoita enkä kalkitse, mutta isä sen sijaan viskelee yleislannoitetta vähäisesti - on jo ymmärtänyt ettei nurmikkoa lannoiteta missään tapauksessa ;)

    .. jaloangervot muuten pitää happamasta maasta eli alppiruusujen kaveriksi ne käy hyvin. Kuunliljatkaan ei kalkista pidä.

    Kai se lannoittaminen on erityisen tarpeen jos kasvi on kerta kaikkiaan väärällä kasvupaikalla, mutta muuten ne kyllä tulevat toimeen ilman suurempaa lannoitusta. Eri asia sitten kesäkukat ja satoa tuottavat kasvit.

    Liika lannoittaminen häiritsee kasvua - eivät mene talvilevolle vaan paleltuvat herkästi.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)