Avoimet puutarhat 2017: 3/6 Kirkkonummen keidas

Kolmas kohteemme kierroksella oli Kirkkonummen keidas, joka oli ainut käymistämme puutarhoista, joissa olin "vieraillut" puutarhalehtien kautta ja seurasin aikoinaan Oma piha-lehden Suomen kaunein piha-kisaa ja tämä piha valikoitui Etelä-Suomen kauneimmaksi pihaksi vuonna 2012.

Puutarha oli minulle siten myös esikuva, mitä tulee kotimaisiin havukasvien harrastajiin - runsaat havuistutukset ovat aina kiehtoneet ja toivottavasti joskus vielä saisin puutarhan jossa voisin omat havu-unelmani toteuttaa.

Tämä puutarha jakautui selkeästi kahteen erilaiseen osaan - talon ympärillä oli runsaasti perennaistutuksia ja kesäkukkia ruukuissa/amppeleissa sekä söpöjä asetelmia puutarhakannuista, sammakoista... :

Ovi, mikä ei johda mihinkään - hauska idea!

Lisäksi oli talvihuone täynnä kauniita esineitä ja huonekasveja:

Toinen osa puutarhasta oli laajalle levinnyt puisto, missä nämä upeat havualueet sijaitsivat.

Valkokuusia, kuusia, tuijia, katajia ja joitakin tarkoin valittuja perennoja:

Lisätietoa: Avoimet puutarhat/Kirkkonummen keidas

Puutarhakierros:

Avoimet puutarhat 2017: 1/6 Miilukallio

Avoimet puutarhat 2017: 2/6 Hvitträsk

Avoimet puutarhat 2017: 3/6 Kirkkonummen keidas

Avoimet puutarhat 2017: 4/6 Björkelundin ruusutarha (Tulossa!)

Avoimet puutarhat 2017: 5/6 Karinin puutarha  (Tulossa!)

Avoimet puutarhat 2017: 6/6 Jalavaranta (Tulossa!)

Lumipallotarhan ruskeutta

Valkoisten jaloangervojen takana on kuolanpioni ja sen takana timanttituija.

Parikymppisenä innokkaana kotipuutarhurin alkuna syksy merkitsi kauden päätöstä ja kasvien kuolemista, ja tunsi pettymystä, kun kasvit ruskettuivat. Sakset kädessä ahkerasti mentiin ja leikattiin kaikki vähänkin ruskettunut pois.

Nyt kun aikaa on mennyt ja puutarhuri vanhentunut on matkan varrella suhtautuminen syksyyn muuttunut - puutarhasakset saavat roikkua puutarhavajan seinällä kevääseen saakka ja kasvit saavat jäädä lunta keräämään tai talventörröttäjiksi. Ruskean eri sävyistä nauttii ja osaa nähdä ruskettuneista kasveista kauneutta uudella tavalla.

Tähtiputki yhdessä keltalehtisen kuunliljan ja kahden erilaisen valkokukkaisen jaloangervon kaverina.

Tähtiputki

Keltalehtinen kuunlilja jaloangervojen ja kurjenpolven puristuksessa

Syyskuinen hostanurkkaus

'Brautschleier'& 'Straussenfeder' 

Jaloangervojen kukinta on runsasta hostanurkkauksessa, penkin etureunalla kasvaa valkoinen 'Brautschleier' ja pinkki 'Straussenfeder. Taustalle vihreyttä ja ryhtiä antaa kartiotuija 'Brabant'.

Kuunliljoiden mukaan nimetyllä pienellä alueella kasvaa kuvissa kelta-vihreä 'Gold Standard', hopeanharmaa tunnistamaton sinikuunlilja sekä Wide Brim'. Mutta nuo keltakurjenmiekan hyväkkäät ovat tuohon levinneet itsekseen ja niille on luvassa ensi vuonna lähtöpassit. 

Astilbe thunbergii'Straussenfeder' 

Astilbe arendsii 'Brautschleier'

Angelica gigas

 Syyskuun alussa kirjoittelin jättikarhunputken sinnikkyydestä ja nyt alkaa harmittavasti kukinta olla päätöksestään. Kasvista tuli kyllä koko sielulla nautittua ja joka päivä ihasteltua. Saa nähdä saako se jälkikasvua, jätän kukinnon paikalleen ja saa ravistaa kasvupaikalle siemenensä.

Jättikarhunputki jää yleensä "kaksivuotiseksi" eli kasvi kuolee kukittuaan. Se säilyy monivuotisena kylväytymällä kasvupaikalleen, mikäli kasvupaikka on otollinen.

Syyskuun Lumipallotarhaa

 Syyskuun viimeisen päivän kierros vei myös Lumipallotarhaan, missä jo kellastuneiden lehtien kera kukkivat syyshortensiat. Vielä ei ole yöpakkanen ollut niin kylmä, että kukinnot olisivat paleltuneet. Paikka on aika kylmä ja useana syksynä syyshortensioiden kukinta jää hieman kesken.

Kuunliljat ovat jo osittain kellastuneet, mutta timantti- ja pallotuijat tuovat penkkiin vielä muotoa. Monet erilaiset matalat pensasangervot ovat vielä vihreänä samoin kuin kaunokurjenmiekka.

Penkin toisessa päässä kalliokielo on sekin kellastunut ja se saa aina upean syysvärin. Imikät ovat kauniin vihreitä lumentuloon saakka ja niitä kannattaisi suosia erityisesti alueisiin, missä ei ole myöhäissyksiksi mitään katsottavaa. Kuuraiset imikänlehdet ovat hyvin kauniita.

Lumipallotarhan lähellä on pieni Hostanurkkaus ja se on ollut tänä vuonna hyvässä kasvussa vanhan kuusiaidan kaatamisen jäljiltä. Tuollekin alueelle olisi suunnitteilla pientä uudistusta ajan myötä, mutta edelleen se on hyvän näköinen ettei uudistuksen ole erityisen kiire.

Hortensioiden loistoa

Lumipallotarhan perennat ja hortensiat ovat tänä kesänä voineet poikkeuksellisen hyvin ja punalehtinen jaloangervokin innostui runsaasti kukkimaan  - kasvi vaati kolmen vuoden rauhan kukkiakseen runsaasti. Lisää tästä punalehtisestä voit lukea tästä.

Jaloangervo 'Color Flash Red'
Astilbe 'Color Flash Red'

Jalomesiangervo 'Kahome'
Filipendula 'Kahome'

Täydellisen kumppanin punalehtiselle jaloangervolle löytyi jalomesiangervosta, jonka kukinnon sävy sopii niin mainiosti jaloangervon kanssa. Hentoiset kukinnot keinuvat tuulessa ja tuuhea lehdistö kasvaa keväällä nopeaan tahtiin.

Syyshortensioiden kevätleikkauksessa harmittaa vain, mikäli se jää tekemättä. Keväällä, yleensä huhtikuussa, tehtävä leikkaus kannattaa, koska näin syyskesästä hortensian kukat ovat runsaammat ja suuremmat kuin leikkaamattomalla pensaalla, ja pensas pysyy paremmin kuosissaan.

Kukinta oli tänä vuonna huikean runsas ja huokalin joka päivä pensaiden edessä. Hortensiat lähtevät keväällä hitaasti kasvuun ja näyttävät siksi pitkään risukasoilta. Syksyllä muista lainkaan kevätasua - ainoastaan lehtevän lehdistön ja runsaan kermanvalkoiset kukinnot.

Keväällä leikattu syyshortensia

Vuoden 2013 kukinta oli pientä, kun kevätleikkaus jäi tekemättä.