14. elokuuta 2016

Kesämuistoja: Pieniä ja särkyneitä sydämiä


Anteliaasti tänäänkin on satanut ja puutarhakierroksen jälkeen palasin sisälle selailemaan kesän puutarhankuvia. Kauniin vihreää on silloin ollut ja nyt vihreän sävyt on tummentuneet ja värit vähitellen häviää kun kukinta-ajat ovat monella kasvilla ohitse.

Särkyneet sydämet ovat niin kauniita ja vaihtelevalla menestyksellä niitä olen istutellut vuosien saatossa. Kova jankkosavi ja särkyneiden herkät helposti katkeilevat juuret eivät ole pitkäikäistä menestystä tuoneet. Päätin vielä kokeilla yhden kerran ja istuttelin viime vuonna uudet taimet.

Kasvupaikaksi valikoitui karhukoiran vahtima metsäpuutarhaosio, mistä heinäkuussa kaadettiin ne suuret koivutkin. Maa on poikkeuksellisen hyvää muuhun puutarhaan nähden - ajettua hiekkamaata ja myös hiekkasuoni menee jossain kohdissa, näin muistelisin isän joskus kertoneen. Maata on parannettu koiratarhanpohjalla eli runsaasti on lannoitettua hiekkamaata lisätty. Nykyään lannoitus toimii luomusti Jörön jätöksillä mitä veli aina satunnaisesti kasvien juuristolle heittelee ja kyllä kasvaa hyvin!

Tännehän sydämet sitten kotiutui - istutin yhden sammaleisen kiven lähelle ja pari osittain kaadetun ja sittemmin myös kaatuneen tuomen alle. Vähän seurailen kummassa viihtyvät paremmin niin yhdistän isoksi perheeksi nämä valkokukkaiset.


Kavereina kuunliljoja, kultatesma-heinää, imiköitä, matalia jaloangervoja ja jumaltenkukkaa.





Hajotetun onnen-taktiikalla pelaan tämän punertavalehtisen 'Valentine'n kanssa. Myös se on viihtynyt alueella ja kukki runsaasti vaikka taimi oli pieni viime kesänä istuttaessa.

Taustalla näkyy "pelastuslaatikko"  - suuri puinen lava täytetty uudella ostomullalla mihin siirrän kaikki kituvat kasvit toipumaan ja toipumisen jälkeen siirrän ne uusille kasvupaikoille. Varsin kätevä systeemi!



Pikkusydämien osalta kasvupaikkaa on saanut hakea, mutta tässä samaisessa puutarhankolkassa nekin nyt viihtyvät. Tämän lajikenimi ei tässä koneen äärellä muistu mieleen, mutta käyn karvaturrien iltalenkin yhteydessä kurkkaamassa lappua ja päivitän lajikenimen.

Tällä lajikkeella on erittäin sievät pitsimäinen lehdistö ja kukatkin erityisen hienostuneet.


2 kommenttia:

  1. Kauniita ovat ssärkyneetsydämet ja pikkusydämet. Tuo valkoinen on todella upea kasvi. Minulla särkyneetsydämet kuolivat viime talvena. Ostin sitten muutaman uuden, mutta ne eivät ole vielä kunnolla kukkineet. Ensi kesänä sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme kyllä nämä eivät kuolleet mutta vierustovereista keijunkukkia ja haltiankukkia meni kyllä useita taivaallisiin puutarhoihin. Nämäkin vielä pieniä, mutta ensi vuonna taas suurempia jos en innostu niitä nyt jo siirtämään. Sade onneksi estää..

      Poista

Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)