Lehtisatoa

Veli tuli puutarhatöihin apuun lehtipuhaltimen voimalla. Lehtipuhallin valittiin Suomen Luonto-lehden vuoden 2000 turhakkeeksi. Silti aika verraton apuväline näin maalla ja suuressa puutarhassa. Voin kyllä kuvitella millaista on, kun esikaupunkialueiden pienillä omakotitalotonteilla pörrää erilaiset koneet.

Puutarhasta on lehtipuut vähitellen vuosien aikana kaadettu niin vähälle, että kuvan lehtiväylä on riemuvoitto. "Lehtisato" tulee tarpeeseen, kun sain sen kaiken upotettua penkkeihin matojen ruuaksi. Kattaminen on oikeastaan ainut keino taistella savimaata vastaan. Savi "syö" vähitellen pussimullan, ja rikkakasvit eivät tunnu siitä lähtevän koskaan kokonaan. Maanparannus kattamalla onkin paras keino saada maata parannetta ja muokattua.

Olen tänä kesänä vähitellen alkanut harjoittamaan paikallakompostointia. Koska ei ole keräävää ruohonleikkuria, niin ei tule ruohosilppua joten täytyi keksiä muu keino. Olenkin sitten silpunnut isojen lehtevien perennojen lehtiä ja varsia katteeksi peratuille alueille.

Auringontähti ja suomentatar ovat sellaisia kasveja joista haluan päästä vähitellen eroon, ja ne ovat varsin tuottoisia, joten vihreää katetta niistä saa jatkuvasti. Kukkavarret ja alasleikkaukset leikkaan myös jatkossa suoraan penkkiin. Iso piha antaa myös anteeksi siinä, että kaikki tämmöiset ei-niin-kauniit-ratkaisut jäävät taustalle, kun koko ajan riittää nähtävää.

Myös kallio on puhdas havunneulasista ja lehdistä.

Nurmikon leikkasin viimeksi torstaina 29.8., ja nyt uudelleen tänään. Nurmikonkasvu on jo kovasti rauhoittunut, vaikkei yöpakkasia ole tainnut vielä olla lainkaan. Pidän kyllä kovasti isoista nurmialueista. On tilaa ihastella, koirien leikkiä ja itsekin voi kuljeskella.