Ihastelin tällä viikolla erilaisten äidiltä perittyjen esikoiden värejä - keväällä puutarhurin sielu kaipaa väriterapiaa - punaista ja keltaista. Näistä on vaikeaa valita suosikkia, kun kaikki ovat niin kauniita ja jokaisella on tärkeä osansa tätä puutarhaa. Unohtamatta sitä miten älyttömän helppohoitoisia ja pitkäikäisiä kasveja nämä ovat.
Näitä kaunottaria tarvitsisi hieman siirrellä ja istutella väreittäin, että pysyisi kärryillä millaisia kasvaa missäkin. Jakaminen tarvitsisi tehdä juurikin kukinta-aikaan, kun kuvista eikä merkintätikuista kuitenkaan erota eikä ymmärrä värieroja.
Esikoita voi aivan hyvin jakaa ja siirtää kukinta-aikaan, mutta silloin kukkavarret mielellään täytyy leikata, että kasvi keskittyy kukinnan sijasta juurtumiseen.
Koska perintöesikkoja on runsaasti ei ole tarvinnut esikoita juuri ostella (paitsi pihaesikoita, niitä haluan kerätä). Särkän perennataimistolta joskus ostin tämän Railinesikon ja se on kyllä hurmannut täysin ja tämän sävyistä noissa perintöesikoissa ei olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)