Suuren kuolanpionin takana siintää pieni varjoinen nurkkaus kuusiaidan vieressä ja alue koki keväällä muutoksen, kun kaksi suurta siperianhernepensasta kaadettiin.
Tuntuu surulliselta kaataa vaivalla istutetut ja hoidetut pensaat, mutta puutarhassa muutos on välttämätön. Suru vaihtui iloksi, kun kevään aikana on huomannut miten muut kasvit ovat muutoksen ottaneet vastaan.
Pensaiden puuttumista ei edes huomaa, kun kotkansiivet ovat vallanneet alaa ja samaten piilossa olleet akileijat pääsevät paremmin kasvamaan. Etualalla kasvaa taponlehteä ja sen takana imikkää.
Kullerot ovat itse kylväytyneet ja ne saavat vapaasti levitä sinne tänne. Kesän kukinnasta vastaa jaloangervot - etualla kasvaa 'Brautschleier', jolla on valkoiset kukinnot ja kevätasussa punertavalehtinen vaaleanpunainen 'Straussenfeder' toivottavasti nyt kukkii jatkossa paremmin.
Valkotäpläimikkää etualla, keskellä tellimaa ja kotkansiipisaniainen taustalla. |
Niittykullero |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti lämmittää kovasti mieltä ja ilahdun niistä paljon. Kiitos sinulle viestistä. :)